Lasten näkökulma vaikuttamisstrategioiden käytöstä kulutuspäätöksissä
TAMSI, LOTTA (2013)
2013
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23959
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23959
Tiivistelmä
Lasten päätösvalta ja kulutuspäätöksiin vaikuttaminen perheessä ovat kasvaneet tasaista tahtia viimeisten vuosikymmenten aikana. Lapset osallistuvat perheen tekemiin kulutuspäätöksiin siinä missä aikuisetkin. Lasten sanotaan myös nykyään muodostavan merkittävän kuluttajamarkkinan. Lasten on tunnistettu käyttävän erilaisia vaikuttamisstrategioita pyrkiessään vaikuttamaan perheessä tehtyihin kulutuspäätöksiin. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia lasten vaikuttamisstrategioiden käyttöä heidän omasta näkökulmastaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ja ymmärtää 9−12-vuotiaiden lasten käyttämiä vaikuttamisstrategioita lasten omasta näkökulmasta. Aiempi tutkimus vaikuttamisstrategioiden käytöstä on keskittynyt suurilta osin vanhempien havaintoihin lastensa toiminnasta. Aiemmat tutkimukset ovat myös perustuneet useimmiten kvantitatiivisiin lähtökohtiin. Tämä tutkimus on kuitenkin luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen viitekehys muodostuu aiempien tutkimusten pohjalta luodusta teoriasynteesistä, jossa on määritelty yleisimmiksi tunnistettuja lasten käyttämiä vaikuttamisstrategioita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa käytettiin prosessin jäljittämistekniikan yhtä muotoa, suullista protokollaa. Tutkimusaineisto koostuu 15 lapsesta, joiden kanssa suullinen protokolla toteutettiin. Aineistonluonnin jälkeen suullisia protokollia analysoitiin sisällön analyysin kautta. Aineistoa analysoitaessa huomattiin, että aineistosta paljastui myös lasten vaikuttamisstrategioiden käytön yhdistämistä ja tutkimusaineistosta oli mahdollista tunnistaa erilaisia lasten käyttämiä vaikuttamisstrategiapolkuja. Tämän tutkimuksen analysointivaihe koostui siis sekä teoria- että aineistolähtöisestä analysoinnista.
Tärkeimpänä tuloksena tässä tutkimuksessa oli se, miten lapset itse näkevät vaikuttamisstrategioiden käytön ja miten se eroaa aikaisempien, vanhempien näkökulmasta tehtyjen tutkimusten, tutkimustuloksista. Merkittävänä tutkimustuloksena voidaan nähdä myös lasten erilaisten strategioiden yhdisteleminen. Vaikka tutkimuksen tulosten perusteella ei voida antaa absoluuttisia totuuksia siitä, mitä strategioita lapset käyttävät eniten, niin aineistosta pystyttiin tunnistamaan joitain yleisiä polkuja, joiden mukaan lapset eri strategioita yhdistelivät.
Avainsanat: vaikuttamisstrategiat, suullinen protokolla, strategiapolku
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ja ymmärtää 9−12-vuotiaiden lasten käyttämiä vaikuttamisstrategioita lasten omasta näkökulmasta. Aiempi tutkimus vaikuttamisstrategioiden käytöstä on keskittynyt suurilta osin vanhempien havaintoihin lastensa toiminnasta. Aiemmat tutkimukset ovat myös perustuneet useimmiten kvantitatiivisiin lähtökohtiin. Tämä tutkimus on kuitenkin luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen viitekehys muodostuu aiempien tutkimusten pohjalta luodusta teoriasynteesistä, jossa on määritelty yleisimmiksi tunnistettuja lasten käyttämiä vaikuttamisstrategioita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa käytettiin prosessin jäljittämistekniikan yhtä muotoa, suullista protokollaa. Tutkimusaineisto koostuu 15 lapsesta, joiden kanssa suullinen protokolla toteutettiin. Aineistonluonnin jälkeen suullisia protokollia analysoitiin sisällön analyysin kautta. Aineistoa analysoitaessa huomattiin, että aineistosta paljastui myös lasten vaikuttamisstrategioiden käytön yhdistämistä ja tutkimusaineistosta oli mahdollista tunnistaa erilaisia lasten käyttämiä vaikuttamisstrategiapolkuja. Tämän tutkimuksen analysointivaihe koostui siis sekä teoria- että aineistolähtöisestä analysoinnista.
Tärkeimpänä tuloksena tässä tutkimuksessa oli se, miten lapset itse näkevät vaikuttamisstrategioiden käytön ja miten se eroaa aikaisempien, vanhempien näkökulmasta tehtyjen tutkimusten, tutkimustuloksista. Merkittävänä tutkimustuloksena voidaan nähdä myös lasten erilaisten strategioiden yhdisteleminen. Vaikka tutkimuksen tulosten perusteella ei voida antaa absoluuttisia totuuksia siitä, mitä strategioita lapset käyttävät eniten, niin aineistosta pystyttiin tunnistamaan joitain yleisiä polkuja, joiden mukaan lapset eri strategioita yhdistelivät.
Avainsanat: vaikuttamisstrategiat, suullinen protokolla, strategiapolku