Motivaatiota leikkien : toiminnallisen oppimisen vaikutus oppilaan motivaatioon
ILVESOKSA, LAURA (2013)
ILVESOKSA, LAURA
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23956
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23956
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden motivaatioon toiminnallisessa oppimisessa ja Leikkimaailmassa. Lisäksi selvitettiin, millaisia tavoitteita Leikkimaailma-toiminnalla on ja onko oppilaiden toiminta sisäisesti vai ulkoisesti motivoitunutta. Tärkeimpinä teemoina tutkimuksessa ovat motivaatio ja toiminnallisuuden ja leikin kautta oppiminen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka sisältää myös etnografisia piirteitä. Tutkimuksen kohteena oli Puolimatkan koulutupa Hyvinkäällä, jossa toimii 4–8-vuotiaiden yhteisopetuksellinen ryhmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin aineistotriangulaatiota hyödyntäen. Ryhmän toimintaa observoitiin kymmenellä eri kerralla, joista yhdeksän videoitiin. Observointien analyysin jälkeen haastateltiin kahta koulutuvan opettajaa. Observoinnista saatujen videoiden ja haastattelun lisäksi tutkimuksen aineiston tukena toimivat erilaiset dokumentit, kuten opettajien tekemät lokikirjat ja observointipäiväkirja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelun kohteena on motivaatio ja leikki. Motivaation osuus sisältää tietoa motivaatioteorioiden kehityksestä ja modernista motivaatiotutkimuksesta. Lisäksi motivaatio-osio käsittelee tuoreinta tietoa suomalaisten lasten koulumotivaatiosta kansainvälisesti vertailtuna sekä valottaa toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia motivaation kehittäjänä. Teorian leikkiä koskevassa osuudessa käydään läpi leikin historiaa ja tärkeimpiä leikkipedagogioita. Käsiteltävänä teemana on myös se, miten leikkipedagogiaa voidaan hyödyntää koulussa ja oppimisessa.
Koska tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, myös analyysi tapahtui kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa videoaineistosta pyrittiin löytämään tutkimuksen kannalta olennaiset asiat, jolloin videomateriaali koodattiin ja litteroitiin osittain. Litteroidusta materiaalista pyrittiin löytämään samanlaisina toistuvia ilmiöitä ja teemoja. Toisessa vaiheessa litteroitiin haastattelu, josta poimittiin tärkeimmät huomiot ja observointeihin liitettävissä olevat seikat. Näin tutkimuksessa ilmi tulleita teemoja pyrittiin lähestymään monesta näkökulmasta aineistotriangulaatiota hyödyntämällä. Analyysissa noudatettiin aineistolähtöistä analyysitapaa, mutta jonkin verran teorialähtöistä, jotta pystyttiin pitäytymään aiheen sisällä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että oppilaiden motivaatioon vaikuttavat lapsilähtöinen oppinen, leikkipedagogiikan käyttö sekä vuorovaikutteinen ympäristö. Toiminnallisen Leikkimaailman erityisiä motivoivia tekijöitä ovat ongelmat ja ristiriidat toiminnan alussa, jotka herättävät lapsia toimimaan ja Leikkimaailman vaiheet, joissa lapset saavat suunnitella toimintaa, toteuttaa sitä itse sekä reflektoida sitä jälkeenpäin. Leikkimaailman motivoivia tekijöinä ovat myös yllättävät elementit, kuten erilaiset satujen hahmot tai tilanteet, joihin lapset törmäävät Leikkimaailman aikana.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä on motivaation kannalta se, että oppimisen pitäisi olla mahdollisimman lapsilähtöistä. Opettajan tehtävänä on ohjata lasten oppimista aktiivisempaan suuntaan, jotta oppilas voi ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppikirjaan tukeutuvan opetuksen tilalle tulisi saada toiminnallista oppimista, jossa oppilaat voivat kehittää itsesäätelytaitoja suunnitellessa, toteuttaessa ja reflektoidessa omaa toimintaansa.
Avainsanat: Motivaatio, toiminnallinen oppiminen, leikki, Leikkimaailma, leikkipedagogiikka
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, joka sisältää myös etnografisia piirteitä. Tutkimuksen kohteena oli Puolimatkan koulutupa Hyvinkäällä, jossa toimii 4–8-vuotiaiden yhteisopetuksellinen ryhmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin aineistotriangulaatiota hyödyntäen. Ryhmän toimintaa observoitiin kymmenellä eri kerralla, joista yhdeksän videoitiin. Observointien analyysin jälkeen haastateltiin kahta koulutuvan opettajaa. Observoinnista saatujen videoiden ja haastattelun lisäksi tutkimuksen aineiston tukena toimivat erilaiset dokumentit, kuten opettajien tekemät lokikirjat ja observointipäiväkirja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelun kohteena on motivaatio ja leikki. Motivaation osuus sisältää tietoa motivaatioteorioiden kehityksestä ja modernista motivaatiotutkimuksesta. Lisäksi motivaatio-osio käsittelee tuoreinta tietoa suomalaisten lasten koulumotivaatiosta kansainvälisesti vertailtuna sekä valottaa toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia motivaation kehittäjänä. Teorian leikkiä koskevassa osuudessa käydään läpi leikin historiaa ja tärkeimpiä leikkipedagogioita. Käsiteltävänä teemana on myös se, miten leikkipedagogiaa voidaan hyödyntää koulussa ja oppimisessa.
Koska tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, myös analyysi tapahtui kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa videoaineistosta pyrittiin löytämään tutkimuksen kannalta olennaiset asiat, jolloin videomateriaali koodattiin ja litteroitiin osittain. Litteroidusta materiaalista pyrittiin löytämään samanlaisina toistuvia ilmiöitä ja teemoja. Toisessa vaiheessa litteroitiin haastattelu, josta poimittiin tärkeimmät huomiot ja observointeihin liitettävissä olevat seikat. Näin tutkimuksessa ilmi tulleita teemoja pyrittiin lähestymään monesta näkökulmasta aineistotriangulaatiota hyödyntämällä. Analyysissa noudatettiin aineistolähtöistä analyysitapaa, mutta jonkin verran teorialähtöistä, jotta pystyttiin pitäytymään aiheen sisällä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että oppilaiden motivaatioon vaikuttavat lapsilähtöinen oppinen, leikkipedagogiikan käyttö sekä vuorovaikutteinen ympäristö. Toiminnallisen Leikkimaailman erityisiä motivoivia tekijöitä ovat ongelmat ja ristiriidat toiminnan alussa, jotka herättävät lapsia toimimaan ja Leikkimaailman vaiheet, joissa lapset saavat suunnitella toimintaa, toteuttaa sitä itse sekä reflektoida sitä jälkeenpäin. Leikkimaailman motivoivia tekijöinä ovat myös yllättävät elementit, kuten erilaiset satujen hahmot tai tilanteet, joihin lapset törmäävät Leikkimaailman aikana.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä on motivaation kannalta se, että oppimisen pitäisi olla mahdollisimman lapsilähtöistä. Opettajan tehtävänä on ohjata lasten oppimista aktiivisempaan suuntaan, jotta oppilas voi ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppikirjaan tukeutuvan opetuksen tilalle tulisi saada toiminnallista oppimista, jossa oppilaat voivat kehittää itsesäätelytaitoja suunnitellessa, toteuttaessa ja reflektoidessa omaa toimintaansa.
Avainsanat: Motivaatio, toiminnallinen oppiminen, leikki, Leikkimaailma, leikkipedagogiikka