"Kato, se menee näin lujaa!" Tapaustutkimus aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä ja pienryhmässä
NIEMINEN, TIINA (2013)
2013
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23951
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23951
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä ja pienryhmässä. Vuorovaikutus on sekä sanallista että sanatonta viestintää. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu aiempiin aikuisten ja lasten välisiin vuorovaikutustutkimuksiin sekä vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kehitykselle.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineistona on videomateriaali. Tutkimuksen aineisto koostuu eräästä tamperelaisesta päiväkotiryhmästä, jonka kolmen aikuisen ja neljän lapsen vuorovaikutustilanteita havainnointiin viitenä aamupäivänä. Vuorovaikutustilanteita on kuvattu sekä koko ryhmän toiminnassa että pienryhmän toiminnassa. Vuorovaikutustilanteista on tarkasteltu aikuisten ja lasten tosilleen tekemiä vuorovaikutusaloitteita sekä sitä, jatkuiko aloite vuorovaikutukseen. Lisäksi on haastateltu päiväkotiryhmän aikuisia, jotta heidän näkökulmansa saadaan esiin. Aineiston analyysi tehtiin luokittelemalla aineistoa. Litteroidusta aineistosta löytyi yhteensä 349 aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen pyrkivää aloitetta.
Aikuisen tyypilliset aloitteet olivat ohjauksellisia ja kysymyksiä. Lapset aloittivat vuorovaikutuksen toteamuksella ja esineitä tai asioita osoittamalla. Tutkimuksen mukaan aikuiset ja lapset tekevät samoja vuorovaikutusaloitteita sekä koko ryhmän tilanteissa että pienryhmän tilanteissa. Pienryhmässä aloitteet johtivat 97 % vuorovaikutukseen, kun taas koko ryhmässä 86 %. Vuorovaikutus myös jatkui ensimmäisen reagoinnin jälkeen useimmin pienryhmässä (76 %) kuin koko ryhmässä (44 %). Tässä tutkimuksessa nähtiin pienryhmän tukevan vuorovaikutuksen syntyä sekä mahdollistavan sen pitemmän keston. Koko ryhmässä lapsen aloitteista 19 % jäi kokonaan huomioimatta. Pienryhmässä sama lukema oli vain 3 %.
Avainsanat: alle kolmivuotiaat lapset, vuorovaikutus, päivähoito, varhaiskasvatus, kielen kehitys, pienryhmätoiminta
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineistona on videomateriaali. Tutkimuksen aineisto koostuu eräästä tamperelaisesta päiväkotiryhmästä, jonka kolmen aikuisen ja neljän lapsen vuorovaikutustilanteita havainnointiin viitenä aamupäivänä. Vuorovaikutustilanteita on kuvattu sekä koko ryhmän toiminnassa että pienryhmän toiminnassa. Vuorovaikutustilanteista on tarkasteltu aikuisten ja lasten tosilleen tekemiä vuorovaikutusaloitteita sekä sitä, jatkuiko aloite vuorovaikutukseen. Lisäksi on haastateltu päiväkotiryhmän aikuisia, jotta heidän näkökulmansa saadaan esiin. Aineiston analyysi tehtiin luokittelemalla aineistoa. Litteroidusta aineistosta löytyi yhteensä 349 aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen pyrkivää aloitetta.
Aikuisen tyypilliset aloitteet olivat ohjauksellisia ja kysymyksiä. Lapset aloittivat vuorovaikutuksen toteamuksella ja esineitä tai asioita osoittamalla. Tutkimuksen mukaan aikuiset ja lapset tekevät samoja vuorovaikutusaloitteita sekä koko ryhmän tilanteissa että pienryhmän tilanteissa. Pienryhmässä aloitteet johtivat 97 % vuorovaikutukseen, kun taas koko ryhmässä 86 %. Vuorovaikutus myös jatkui ensimmäisen reagoinnin jälkeen useimmin pienryhmässä (76 %) kuin koko ryhmässä (44 %). Tässä tutkimuksessa nähtiin pienryhmän tukevan vuorovaikutuksen syntyä sekä mahdollistavan sen pitemmän keston. Koko ryhmässä lapsen aloitteista 19 % jäi kokonaan huomioimatta. Pienryhmässä sama lukema oli vain 3 %.
Avainsanat: alle kolmivuotiaat lapset, vuorovaikutus, päivähoito, varhaiskasvatus, kielen kehitys, pienryhmätoiminta