"Ja siihen loppui mun tää työelämä" - tutkimus työkyvyttömyyseläkepäätöstä hakeneiden henkilöiden identiteetin rakentumisesta kertomuksissa
VIRTANEN, VIIVI (2013)
2013
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23950
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23950
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen työkyvyttömyyseläkepäätöstä hakeneiden henkilöiden identiteetin rakentumista kertomuksissa. Tutkin, miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen vaikuttaa henkilön identiteettiin sekä millaisena työkyvyttömyyseläkettä hakeneet itse näkevät tulevaisuutensa ja onko työhön palaaminen heidän kohdallaan mahdollista. Olen kiinnostunut niistä tapahtuma- ja ajattelukuluista sekä kokemuksista ja merkityksistä, joita työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuneet kertomuksiinsa liittävät. Tutkimuksellani haluan lisätä tietämystä siitä, millaisia selitysmalleja kertomuksista löytyy työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen syistä. Lähestymistapani tutkimuksessa työkyvyttömyyseläkepäätöstä hakeneiden kertomuksiin on narratiivinen.
Tutkielman aineistona on käytetty Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston toteuttaman Työkyvyttömyyseläkepäätöksen syntymistä edeltävät tekijät ja työkyvyn säilyttämisen mahdollisuudet -tutkimusprojektin haastatteluaineistoa. Aineistoni koostuu kuuden henkilön teemahaastattelusta.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii Vilma Hännisen (1999) tarinallisen kiertokulun teoria. Sen mukaan identiteetti on tarinallinen luomus. Tarkastelen haastatteluvastauksista elämänkerrallisia katkoksia sekä tarinallisia tyhjiöitä (Bury, 1982). Tutkimuksen kohteena ovat myös sisäisessä tarinassa esiin nousevat tarinalliset projektit, joissa voi näkyä mahdollinen minä (Markus & Nurius, 1987).
Kaikki haastateltavat henkilöt kokivat suuren muutoksen elämässään elämänkerrallisen katkoksen synnyttämän juonenkäänteen myötä. Tähän vaikutti suuresti se, kuinka pitkälle henkilön terveydentilan heikentyminen oli edennyt. Haastateltavat käyttivät avuksi sosiaalisesta tarinavarannosta nousevia kulttuurisia mallitarinoita selittäessään elämänkerrallisen katkoksen syntymistä. Ne jakaantuivat 1) hyvän työntekijän mallitarinaan 2) mallitarinaan lapsuuden vaikutuksesta loppuelämään sekä 3) mallitarinaan työn vaatimusten yhteydestä työuupumukseen. Elämänkerralliset katkokset tuottivat henkilöille tarvetta muokata omaa identiteettiä. Tämä rakensi heille uudenlaisia identiteettipositioita, jota tuotiin esiin sisäisessä tarinassa. Identiteettipositioon vaikutti se, kuinka pitkälle sairaus oli edennyt, paljonko työkykyä oli jäljellä sekä kuinka paljon taloudellinen tilanne oli heidän kohdallaan heikentynyt sairastumisen myötä. Myös mahdollinen minä ja tulevaisuus olivat sidoksissa siihen, kuinka paljon työkykyä oli jäljellä ja mitkä olivat heidän mahdollisuutensa parantua.
Asiasanat: työkyvyttömyyseläke, narratiivinen identiteetti, narratiivisuus, elämänkerrallinen katkos, mahdollinen minä, kulttuuriset mallitarinat
Tutkielman aineistona on käytetty Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston toteuttaman Työkyvyttömyyseläkepäätöksen syntymistä edeltävät tekijät ja työkyvyn säilyttämisen mahdollisuudet -tutkimusprojektin haastatteluaineistoa. Aineistoni koostuu kuuden henkilön teemahaastattelusta.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii Vilma Hännisen (1999) tarinallisen kiertokulun teoria. Sen mukaan identiteetti on tarinallinen luomus. Tarkastelen haastatteluvastauksista elämänkerrallisia katkoksia sekä tarinallisia tyhjiöitä (Bury, 1982). Tutkimuksen kohteena ovat myös sisäisessä tarinassa esiin nousevat tarinalliset projektit, joissa voi näkyä mahdollinen minä (Markus & Nurius, 1987).
Kaikki haastateltavat henkilöt kokivat suuren muutoksen elämässään elämänkerrallisen katkoksen synnyttämän juonenkäänteen myötä. Tähän vaikutti suuresti se, kuinka pitkälle henkilön terveydentilan heikentyminen oli edennyt. Haastateltavat käyttivät avuksi sosiaalisesta tarinavarannosta nousevia kulttuurisia mallitarinoita selittäessään elämänkerrallisen katkoksen syntymistä. Ne jakaantuivat 1) hyvän työntekijän mallitarinaan 2) mallitarinaan lapsuuden vaikutuksesta loppuelämään sekä 3) mallitarinaan työn vaatimusten yhteydestä työuupumukseen. Elämänkerralliset katkokset tuottivat henkilöille tarvetta muokata omaa identiteettiä. Tämä rakensi heille uudenlaisia identiteettipositioita, jota tuotiin esiin sisäisessä tarinassa. Identiteettipositioon vaikutti se, kuinka pitkälle sairaus oli edennyt, paljonko työkykyä oli jäljellä sekä kuinka paljon taloudellinen tilanne oli heidän kohdallaan heikentynyt sairastumisen myötä. Myös mahdollinen minä ja tulevaisuus olivat sidoksissa siihen, kuinka paljon työkykyä oli jäljellä ja mitkä olivat heidän mahdollisuutensa parantua.
Asiasanat: työkyvyttömyyseläke, narratiivinen identiteetti, narratiivisuus, elämänkerrallinen katkos, mahdollinen minä, kulttuuriset mallitarinat