"Peiliin katsomisen aika" Tapaustutkimus jaetun asiantuntijuuden haasteista markkinointialan organisaatiossa

Abstract

Suomalainen työelämä on monenlaisessa murroksessa. Työelämän muutokset näkyvät työtavoissa, työympäristössä, asenteissa ja eteen tulevissa haasteissa. Suurimmaksi erottautumiskeinoksi, menestystekijäksi ja hyvinvoinnin kulmakiveksi on noussut yhteisöllisyys. Organisaatio, jossa vallitsee luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri ja jossa tietoa jaetaan ja luodaan yhdessä, saa aikaan tuloksia ja vahvistaa hyvinvointia. Jaetun asiantuntijuuden tiellä on kuitenkin usein monia haasteita, joiden tunnistaminen on tärkeää toimivampien työkäytäntöjen ja kokonaisvaltaisesti paremmin voivien työyhteisöjen luomiseksi. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan jaetun asiantuntijuuden haasteita organisaatiossa tiedon luomisen tilojen näkökulmasta.

Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, joka on toteutettu etnografisella otteella. Tapauskohteena toimii asiantuntijaorganisaatio markkinointipalvelusektorilla. Organisaatio koostuu kahdesta, maantieteellisesti toisistaan erillään sijaitsevasta työyhteisöstä. Tutkielman teon aikana organisaatiossa työskenteli yhteensä 11 henkilöä, joista kahdeksan toimi työyhteisö A:ssa ja kolme työyhteisö B:ssä. Aineisto koostui työyhteisöjen havainnointijaksoista sekä tutkittavien teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkielman tekoa ohjasi etnografinen vire, joka tutkielmassa näkyy tiedonkeruumenetelmien triangulaationa, syvällisenä kiinnostuksena organisaation kulttuuria kohtaan sekä tutkijan keskeisen roolin tunnistamisena ja tunnustamisena.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia haasteita organisaatiossa esiintyi tiedon jakamiselle. Haasteita tarkasteltiin tiedon luomisen tilojen (fyysiset, mentaaliset, sosiaaliset ja virtuaaliset tilat) näkökulmasta. Tutkimus osoitti, että tapauskohteessa esiintyi fyysisiin, virtuaalisiin ja sosiaalisiin tiedon luomisen tiloihin liittyviä haasteita jaetulle asiantuntijuudelle, mutta haasteet painottuivat työyhteisöissä eri tavalla. Enemmän haasteita löytyi työyhteisö A:sta.

Fyysisiin tiedon luomisen tiloihin paikantuneet haasteet näkyivät selvemmin toimistotilojen epäsiisteytenä, joka oli vähentänyt yhdessä pidettäviä taukoja ja supistanut nonformaalia tiedon jakamista. Virtuaalisten tilojen haasteet tiedon jakamiselle näkyivät sähköisten välineiden hallintana. Epäselvyys ohjelmien käyttötarkoituksesta ja erilaiset tavat käyttää teknologiavälitteisiä työkaluja, vaikeutti tiedon välittymistä yksilöltä toiselle. Suurin osa jaetun asiantuntijuuden haasteista paikantui kuitenkin sosiaalisiin tiedon luomisen tiloihin. Sulkeutunut keskustelukulttuuri, vähäinen palaute, epäselvät palaverikäytännöt sekä haasteet työnjaossa ja vastuualueiden määrittämisessä asiakasprojekteissa vaikuttivat tietämyksen jakamiseen negatiivisesti. Myös ongelmat ihmissuhteissa ja epäluottamuksen kokemukset olivat vähentäneet yhteisöllistä tiedonmuodostusta. Yksilötasolla motivaatiossa, ajattelussa ja tunteissa eli mentaalisissa tiedon luomisen tiloissa ei ilmennyt merkittäviä haasteita jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta.

Tutkimuksessa esille tulleet haasteet vastaavat pitkälti teoreettisia lähtökohtia tiedon jakamisen tiellä olevista esteistä. Tapauskohteen tavoitteena on kehittyä oppivaksi organisaatioksi. Tutkimuksen perusteella näyttää, että organisaatiossa toteutuu osa oppivan organisaation elementeistä, mutta jaetun asiantuntijuuden tiellä on vielä monia haasteita, jotka vaativat uusien toimintatapojen ja ajattelumallien rakentamista.

Asiasanat:jaettu asiantuntijuus, tiedon luomisen tilat, tiedonkulku, tiedon jakamisen haasteet, oppiva organisaatio, tapaustutkimus