Kansanedustajien profiloitumispyrkimykset blogeissa ja niiden näkyminen mediassa
SEPPÄLÄ, SARA (2013)
2013
Politiikan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23947
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23947
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin kansanedustajien profiloitumispyrkimyksiä ja niiden näkymistä mediassa. Tutkimuskohteenani ovat viisi pirkanmaalaista kauden 2011–2015 kansanedustajaa, joiden blogeista tarkastelen sitä millaisina henkilöinä he pyrkivät itsensä esittämään ja profiloimaan ulospäin. Tutkin myös miten he kielellisesti pyrkivät yleisöä vakuuttamaan. Näitä havaintoja vertaan siihen millaisina henkilöinä kansanedustajista Aamulehdessä kirjoitetaan. Tutkimuksessa selvitän siis vastaavatko kansanedustajan profiloitumispyrkimykset sitä millaista imagoa hänelle mediassa luodaan.
Tutkimusmenetelmäni ovat sisällönanalyysi ja retorinen analyysi. Sisällönanalyysin avulla jaottelen blogeista ja Aamulehdestä niitä asioita ja teemoja, jotka kansanedustajalle profiilia tietynlaisena henkilönä luovat. Retorisella analyysilla tutkin sekä blogeistä että Aamulehdestä sitä millaisia kielellisiä keinoja kansanedustajat ja Aamulehti käyttävät profiilia ja imagoa luodessaan. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän politiikan ja poliitikkojen mediasuhteen muutosta sekä politiikan henkilöitymistä. Ajallisesti olen rajannut tutkimukseni vuoden 2011 tammikuun alusta huhtikuun loppuun.
Tutkimustulosten mukaan Aamulehden kirjoitukset vastaavat hyvin sitä profiilia ja imagoa, jota kansanedustajat itselleen blogeissaan rakentavat. Blogeista nousee selkeästi esille edustajille tärkeitä teemoja, ja nämä teemat toistuvat Aamulehden kirjoittelussa. Aamulehdestä ei kuitenkaan voi havaita onko tämä juuri blogien ansiota, sillä imagot rakentuvat ja muokkautuvat kaiken aikaa ja erilaisiksi eri ihmisten mielissä. Retorisista keinoista kansanedustajat käyttävät blogeissaan eniten me-retoriikkaa ja kontrastipareja pyrkiessään vakuuttamaan yleisöään. Aamulehti puolestaan käyttää eniten poliitikkojen kategorisointia ja puhujakategorialla oikeuttamista heidän ammattinimikkeidensä tai tehtäviensä mukaan. Tutkimustulokset tukevat myös politiikan julkisuuden intimisoitumista ja yhteiskunnan yleistä medioitumista.
Tutkimusmenetelmäni ovat sisällönanalyysi ja retorinen analyysi. Sisällönanalyysin avulla jaottelen blogeista ja Aamulehdestä niitä asioita ja teemoja, jotka kansanedustajalle profiilia tietynlaisena henkilönä luovat. Retorisella analyysilla tutkin sekä blogeistä että Aamulehdestä sitä millaisia kielellisiä keinoja kansanedustajat ja Aamulehti käyttävät profiilia ja imagoa luodessaan. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän politiikan ja poliitikkojen mediasuhteen muutosta sekä politiikan henkilöitymistä. Ajallisesti olen rajannut tutkimukseni vuoden 2011 tammikuun alusta huhtikuun loppuun.
Tutkimustulosten mukaan Aamulehden kirjoitukset vastaavat hyvin sitä profiilia ja imagoa, jota kansanedustajat itselleen blogeissaan rakentavat. Blogeista nousee selkeästi esille edustajille tärkeitä teemoja, ja nämä teemat toistuvat Aamulehden kirjoittelussa. Aamulehdestä ei kuitenkaan voi havaita onko tämä juuri blogien ansiota, sillä imagot rakentuvat ja muokkautuvat kaiken aikaa ja erilaisiksi eri ihmisten mielissä. Retorisista keinoista kansanedustajat käyttävät blogeissaan eniten me-retoriikkaa ja kontrastipareja pyrkiessään vakuuttamaan yleisöään. Aamulehti puolestaan käyttää eniten poliitikkojen kategorisointia ja puhujakategorialla oikeuttamista heidän ammattinimikkeidensä tai tehtäviensä mukaan. Tutkimustulokset tukevat myös politiikan julkisuuden intimisoitumista ja yhteiskunnan yleistä medioitumista.