"Sillä se on koululiikuntaa" Oppilaiden ajatuksia koululiikunnasta
SAINIO, IDA; TUULIO, VARPU (2013)
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23946
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23946
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden käsityksiä koululiikunnasta. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ei tällä hetkellä täytä sille asetettuja suosituksia ja lasten ylipainoisuus on lisääntynyt. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa ennustaa liikuntatottumuksia aikuisiällä. Koululiikunta tavoittaa lähes kaikki lapset, joten sen avulla on mahdollista pyrkiä lisäämään lasten liikunta-aktiivisuutta.
Selvitimme koulun liikuntatuntien sosiaalisen ympäristön vaikutuksia oppilaan ajatuksiin liikunnasta ja kokemukseen itsestään liikkujana. Lisäksi tutkimme koulun liikuntatunnin ja sen eri osatekijöiden vaikutusta oppilaan minäkäsitykseen. Selvitimme myös miten koulun liikuntatunnit vaikuttavat oppilaan liikuntamotivaatioon ja sen myötä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen.
Tutkimusaineistonamme toimivat kuudesluokkalaisten oppilaiden kirjoittamat eläytymiskertomukset. Oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa koululiikunnasta eläytyen joko sellaisen oppilaan ajatuksiin, joka pitää koululiikunnasta tai sellaisen, joka ei siitä pidä. Keräsimme aineiston neljällä hämeenlinnalaisella koululla ja tutkimukseemme osallistui 104 oppilasta.
Luokkatoverit vaikuttivat keskeisesti oppilaan ajatuksiin liikunnasta. Sosiaalinen vuorovaikutus liikuntatunnilla vahvisti liikunnan ilon kokemista ja liikunnasta nauttimista. Oppilaan ajatuksiin koululiikunnasta vaikuttivat liikuntatunneilla syntyvät ristiriitatilanteet, jotka ilmenivät joukkuepeleissä, sekä liikuntatunneilla vallitsevat sosiaaliset normit. Sosiaaliset normit ilmenivät liikuntatunnilla sosiaalisena kontrollina ja ilmaisivat luokassa vallitsevaa yleistä asennetta liikuntaa kohtaan. Sosiaalinen ympäristö vaikutti oppilaan ajatuksiin itsestään liikkujana sosiaalisen vertailun ja muilta saadun palautteen kautta. Muiden odotukset ja pelko epäonnistumisesta loivat paineita onnistumisesta liikuntatunneilla.
Teemat jotka vaikuttivat liikuntatunnilla oppilaan minäkäsitykseen, olivat opetussisällöt, opettajan tekemät valinnat, arviointi sekä liikuntatunnin käytänteet. Liikunnan arviointi vaikutti oppilaan minäkäsitykseen oppilaan saaman arviointipalautteen kautta.
Suurin koululiikuntaan motivoiva tekijä oli oppilaiden kokema ilo ja uusien asioiden oppiminen. Myös liikunnan terveysvaikutukset ja fyysisen kunnon kehittyminen motivoivat oppilaita. Yksi liikuntaan motivoiva tekijä oli oppilaiden kokemat vaikutusmahdollisuudet liikuntatunnilla. Lisäksi ystävien kanssa toimiminen ja liikunnan vaihtelevat oppimisympäristöt motivoivat oppilaita koululiikuntatunneilla.
Jotta koululiikunnalla olisi vaikuttavuutta lasten liikunta-aktiivisuuden lisääjänä, tulisi liikuntatunnille luoda turvallinen ja salliva ilmapiiri, vähentää sosiaalista vertailua, tarjota oppilaille sopivan tasoisia harjoituksia ja autonomian kokemuksia sekä mahdollistaa onnistumisen ja liikunnan ilon kokemuksia.
Asiasanat: koululiikunta, liikuntatottumukset, motivaatio, minäkäsitys, eläytymismenetelmä
Selvitimme koulun liikuntatuntien sosiaalisen ympäristön vaikutuksia oppilaan ajatuksiin liikunnasta ja kokemukseen itsestään liikkujana. Lisäksi tutkimme koulun liikuntatunnin ja sen eri osatekijöiden vaikutusta oppilaan minäkäsitykseen. Selvitimme myös miten koulun liikuntatunnit vaikuttavat oppilaan liikuntamotivaatioon ja sen myötä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen.
Tutkimusaineistonamme toimivat kuudesluokkalaisten oppilaiden kirjoittamat eläytymiskertomukset. Oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa koululiikunnasta eläytyen joko sellaisen oppilaan ajatuksiin, joka pitää koululiikunnasta tai sellaisen, joka ei siitä pidä. Keräsimme aineiston neljällä hämeenlinnalaisella koululla ja tutkimukseemme osallistui 104 oppilasta.
Luokkatoverit vaikuttivat keskeisesti oppilaan ajatuksiin liikunnasta. Sosiaalinen vuorovaikutus liikuntatunnilla vahvisti liikunnan ilon kokemista ja liikunnasta nauttimista. Oppilaan ajatuksiin koululiikunnasta vaikuttivat liikuntatunneilla syntyvät ristiriitatilanteet, jotka ilmenivät joukkuepeleissä, sekä liikuntatunneilla vallitsevat sosiaaliset normit. Sosiaaliset normit ilmenivät liikuntatunnilla sosiaalisena kontrollina ja ilmaisivat luokassa vallitsevaa yleistä asennetta liikuntaa kohtaan. Sosiaalinen ympäristö vaikutti oppilaan ajatuksiin itsestään liikkujana sosiaalisen vertailun ja muilta saadun palautteen kautta. Muiden odotukset ja pelko epäonnistumisesta loivat paineita onnistumisesta liikuntatunneilla.
Teemat jotka vaikuttivat liikuntatunnilla oppilaan minäkäsitykseen, olivat opetussisällöt, opettajan tekemät valinnat, arviointi sekä liikuntatunnin käytänteet. Liikunnan arviointi vaikutti oppilaan minäkäsitykseen oppilaan saaman arviointipalautteen kautta.
Suurin koululiikuntaan motivoiva tekijä oli oppilaiden kokema ilo ja uusien asioiden oppiminen. Myös liikunnan terveysvaikutukset ja fyysisen kunnon kehittyminen motivoivat oppilaita. Yksi liikuntaan motivoiva tekijä oli oppilaiden kokemat vaikutusmahdollisuudet liikuntatunnilla. Lisäksi ystävien kanssa toimiminen ja liikunnan vaihtelevat oppimisympäristöt motivoivat oppilaita koululiikuntatunneilla.
Jotta koululiikunnalla olisi vaikuttavuutta lasten liikunta-aktiivisuuden lisääjänä, tulisi liikuntatunnille luoda turvallinen ja salliva ilmapiiri, vähentää sosiaalista vertailua, tarjota oppilaille sopivan tasoisia harjoituksia ja autonomian kokemuksia sekä mahdollistaa onnistumisen ja liikunnan ilon kokemuksia.
Asiasanat: koululiikunta, liikuntatottumukset, motivaatio, minäkäsitys, eläytymismenetelmä