Luokanopettajien valmiudet seksuaalikasvatukseen

Abstract

Tiivistelmän nimeke: Luokanopettajan valmiudet seksuaalikasvatukseen

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella millaisia valmiuksia opettajilla on opettaa seksuaalikasvatusta Maailman terveysjärjestön laatimien standardien sisältöjen ja tavoitteiden mukaan, sekä saavatko opettajat koulutusta seksuaalikasvatukseen luokanopettajakoulutuksessa.

Luokanopettajien käytännön valmiuksia seksuaalikasvatukseen tutkittiin toteuttamalla kuuden viikon pituinen seksuaalikasvatuksen opetusjakso Tampereella sijaitsevan alakoulun viidennellä luokalla. Opetus pohjautui sovellukseen, jossa Maailman terveysjärjestön standardien sisällöt ja tavoitteet sijoitettiin Greenbergin, Bruessin ja Mullenin seksuaalisuuden nelikenttään. Nelikenttä muodostuu neljästä ulottuvuudesta, joita ovat biologinen, psyykkinen, kulttuurillinen ja eettinen. Sovelluksen avulla tarkasteltiin, onko nelikentän ulottuvuuksissa eroja seksuaalikasvatuksen opettamisessa alakoulussa. Luokanopettajakoulutuksen antamia valmiuksia tarkasteltiin tutkimalla, ovatko Tampereen yliopiston opetussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet yhteneväisiä seksuaalikasvatuksen sisältöjen osalta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jossa käytettiin menetelmätriangulaatiota. Tutkimusaineisto hankittiin kuuden viikon seksuaalikasvatuksen opetusjakson aikana havainnoimalla, tarkastelemalla opetusmateriaaleja sekä keräämällä oppilaiden tuotoksia. Tutkimusaineistona toimi myös Tampereen yliopiston opetussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma. Tutkimusaineisto analysoitiin toimintatutkimuksen aineiston osalta teoriasidonnaisesti ja opetussuunnitelmien osalta teorialähtöisesti sisällönanalyysia käyttäen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa biologisen, psyykkisen ja eettisen ulottuvuuden aiheista, olivat opettajien mielestä helppoja opettaa, kun taas suurin osa kulttuurillisen ulottuvuuden aiheista oli opettajien mielestä haastavia opettaa. Jokaisesta ulottuvuudesta löytyi kuitenkin sekä helppoja, että haastavia opettavia aiheita. Suurin osa, jotka olivat opettajien mielestä haastavia opettaa, liittyivät jollain tavalla seksiin tai seksuaalisuuden ilmentämiseen. Helpot opettavat aiheet käsittelivät murrosiän fyysistä ja psyykkistä kehitystä, tunteita, ihmissuhteita, suvaitsevaisuutta ja vastuullisuutta. Haastavuuteen vaikutti opettajien riittämättömät tiedot ja taidot käsitellä sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden. Aiheiden haastavuuteen vaikutti myös opetusmateriaalin puute.

Tutkimuksessa ilmeni, että opettajat eivät olleet saaneet riittävästi koulutusta seksuaalikasvatuksesta, vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittaa opettajia antamaan seksuaalikasvatusta. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, millaista tietoa opettajat tarvitsisivat itselleen, jotta voisivat antaa laadukasta seksuaalikasvatusta, ja millaista tuntimateriaalia opettajat kaipaisivat seksuaalikasvatuksen tunneille.

Asiasanat: seksuaalikasvatus, seksuaalisuus, seksuaaliterveys, toimintatutkimus