Teknologia ja ihmisen olemisen unohtaminen. Teknologian kriittistä tarkastelua heideggerläisittäin
RAIKASLEHTO, JUKKA (2013)
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23936
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23936
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella teknologian vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan kriittisesti. Nostan tarkasteluun erityisesti, miten teknologia näkyy osana ihmisen olemista, tieteessä, taloudessa ja koulutuksessa. Tutkimusta määrittävät filosofi Martin Heideggerin (1889–1976) ajatukset olemisesta ja siitä, miten teknologia uhkaa sitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja teoreettisena käyttäen Heideggerin hermeneuttista kehää ymmärtämisen kasvattajana. Tärkeimpinä lähdeteoksina toimivat Heideggerin Teknologian kysyminen (2007a), Maailmankuvan aika (2000b), Oleminen ja aika (2000a), Kirje humanismista (2000c), Timo Airaksisen Tekniikan suuret kertomukset (2003), Hannah Arendtin Vita activa (2002) ja Tomi Kiilakosken Kasvatus teknologisessa maailmassa (2012).
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että teknologia muokkaa ihmisen tapaa ajatella ja nähdä maailmaa esimerkiksi siten, että todellisuus nähdään varantona (miten luontoa ja siitä tulevaa energiaa voidaan käyttää) ja siten, että ihminen on paossa ajattelusta turvautuen vain laskelmoivaan ajatteluun. Tämä näkyy tieteessä, joka objektivoi ympäröivän todellisuuden ja tekee siitä ennalta laskettavan. Tiede ja teknologia ovat symbioosissa, jossa kumpikin tarvitsee toista kehittyäkseen. Näin uutta teknologiaa syntyy ihmisen käyttöön. Yhtälailla ihminen muokkautuu siihen kuvaan, joka maailmasta on rakennettu. Ihmisestä tulee näennäissubjekti, joka on kuitenkin vain talouden objekti. Ihmisen arvot muuntuvat talouden trendien mukaan, sillä ihmiset voivat seurata erilaisia indikaattoreita helpommin teknologian avulla.
Teknologia on muokannut ihmisen tekemistä, muuttamalla ihmisen työnteon koneiden automaatiolle, jolloin ihmisen maailma katoaa ja korvautuu katoavalla koneiden maailmalla. Teknologiasta muodostuu ihmiselle uusi biologinen kehityksen kohde, jota lisäämällä hän pärjää maailmassa. Teknologia määrittää niitä asioita, joita ihminen tarvitsee. Koulutuksessa teknologia on pyrkinyt välineellistämään oppimista ja vähentämään inhimillistä kanssakäymistä. Samalla koulutusta pyritään tuomaan lähemmäksi teknologis-taloudellista maailmaa muokkaamalla puhetta, jota koulutuksesta käydään.
Teknologian myötä ihmisen oleminen unohtuu ja ihminen muuntuu talouden varannoksi, jota hallitaan teknologian avulla. Ihmisen inhimillisyys koetaan tarpeettomaksi, koska se ei ole osa teknologista laskelmoivaa ajattelua tai maailmaa ja ihminen voi toimia arvaamattomasti vastoin todennäköisyyksiä. Ihminen ei ole teknologiassa ihminen vaan tuntematon toimija, joka alistetaan talouden orjaksi.
Lopuksi voidaan todeta, että tutkimuksen aihepiiri on ajankohtainen ja oleellinen teknologisessa yhteiskunnassa. Se toimii puheenvuorona, joka kannustaa ajattelemaan teknologiaa uudesta näkökulmasta pelkän toimimisen sijaan. Vain tarkastelemalla teknologian vaaraa voidaan todeta, ettei ihminen ole valmis jättämään teknologiaa silleen.
Asiasanat:Martin Heidegger, teknologia, opetusteknologia, teoreettinen tutkimus, välinerationaalisuus
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja teoreettisena käyttäen Heideggerin hermeneuttista kehää ymmärtämisen kasvattajana. Tärkeimpinä lähdeteoksina toimivat Heideggerin Teknologian kysyminen (2007a), Maailmankuvan aika (2000b), Oleminen ja aika (2000a), Kirje humanismista (2000c), Timo Airaksisen Tekniikan suuret kertomukset (2003), Hannah Arendtin Vita activa (2002) ja Tomi Kiilakosken Kasvatus teknologisessa maailmassa (2012).
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että teknologia muokkaa ihmisen tapaa ajatella ja nähdä maailmaa esimerkiksi siten, että todellisuus nähdään varantona (miten luontoa ja siitä tulevaa energiaa voidaan käyttää) ja siten, että ihminen on paossa ajattelusta turvautuen vain laskelmoivaan ajatteluun. Tämä näkyy tieteessä, joka objektivoi ympäröivän todellisuuden ja tekee siitä ennalta laskettavan. Tiede ja teknologia ovat symbioosissa, jossa kumpikin tarvitsee toista kehittyäkseen. Näin uutta teknologiaa syntyy ihmisen käyttöön. Yhtälailla ihminen muokkautuu siihen kuvaan, joka maailmasta on rakennettu. Ihmisestä tulee näennäissubjekti, joka on kuitenkin vain talouden objekti. Ihmisen arvot muuntuvat talouden trendien mukaan, sillä ihmiset voivat seurata erilaisia indikaattoreita helpommin teknologian avulla.
Teknologia on muokannut ihmisen tekemistä, muuttamalla ihmisen työnteon koneiden automaatiolle, jolloin ihmisen maailma katoaa ja korvautuu katoavalla koneiden maailmalla. Teknologiasta muodostuu ihmiselle uusi biologinen kehityksen kohde, jota lisäämällä hän pärjää maailmassa. Teknologia määrittää niitä asioita, joita ihminen tarvitsee. Koulutuksessa teknologia on pyrkinyt välineellistämään oppimista ja vähentämään inhimillistä kanssakäymistä. Samalla koulutusta pyritään tuomaan lähemmäksi teknologis-taloudellista maailmaa muokkaamalla puhetta, jota koulutuksesta käydään.
Teknologian myötä ihmisen oleminen unohtuu ja ihminen muuntuu talouden varannoksi, jota hallitaan teknologian avulla. Ihmisen inhimillisyys koetaan tarpeettomaksi, koska se ei ole osa teknologista laskelmoivaa ajattelua tai maailmaa ja ihminen voi toimia arvaamattomasti vastoin todennäköisyyksiä. Ihminen ei ole teknologiassa ihminen vaan tuntematon toimija, joka alistetaan talouden orjaksi.
Lopuksi voidaan todeta, että tutkimuksen aihepiiri on ajankohtainen ja oleellinen teknologisessa yhteiskunnassa. Se toimii puheenvuorona, joka kannustaa ajattelemaan teknologiaa uudesta näkökulmasta pelkän toimimisen sijaan. Vain tarkastelemalla teknologian vaaraa voidaan todeta, ettei ihminen ole valmis jättämään teknologiaa silleen.
Asiasanat:Martin Heidegger, teknologia, opetusteknologia, teoreettinen tutkimus, välinerationaalisuus