Liikesopimusten tarkastamisvelvollisuus pörssiyhtiössä
TUOMINEN, JUHA (2013)
2013
Yritysjuridiikka - Business Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23934
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23934
Tiivistelmä
Yritystoiminta on muuttunut viimeisten vuosikymmenien saatossa. Yritysten toimintaympäristö on globalisoitunut ja yritysten rajat ovat hämärtyneet. Entistä useammin puhutaan verkoston, kuin yksittäisen yrityksen kilpailukyvystä. Verkostoituminen ja toimintakentän sirpaloituminen onkin lisännyt sopimisen tarvetta. Tilintarkastusinstituutionkin on seurattava näitä muutoksia ja reagoitava sen mukaan. Taseen ulkopuoliset riskit saattavatkin muodostaa merkittävän epävarmuustekijän yhtiön toiminnan jatkuvuudelle.
Tutkimus on poikkitieteellinen, sillä oikeustaloustieteellisten teorioiden avulla tarkastellaan yritysten toimintatodellisuutta. Päämies - ja agenttiteorian avulla kuvataan erityisesti yrityksen omistajien ja johdon välistä agenttisuhdetta. Transaktiokustannusanalyysi puolestaan tarjoaa näkökulmia yritysten sopimusriskien taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Tämän tarkastelun tulosten avulla pohditaan tilintarkastajan velvollisuutta tarkastaa pörssiyhtiön sopimusvastuita. Tarkastelu tapahtuu riskihallinnan, laskentatoimen sekä sopimusoikeuden näkökulmasta.
Tilintarkastajan on johtopäätöksissään paljolti tukeuduttava yrityksen johdon arvioihin ja näkemyksiin tarkastuskohteen sopimusriskeistä. Näiden lausuntojen luotettavuutta tilintarkastajan tuleekin erityisesti arvioida. Tässä suhteessa sekä johdon suhteessa osakkeenomistajiin, on ominaista tiedonepäsymmetria yrityksen johdon eduksi. Tämän lisäksi yrityksen sopimushallinto ja sisäinen tarkastus ovat kontrolleja, joiden toimivuudesta tilintarkastajan tulee muodostaa käsitys.
Tutkimuksessa on kaksi keskeistä käsitettä. Toiminnan jatkuvuus,going concern, on lainsäädännön näkökulmasta suhteellisen kiistattomasti tunnustettu perusperiaate osakeyhtiömuotoisessa yritystoiminnassa. Olennaisuus on määritelmä, jonka perustella jatkuvuuden vaarantumista voidaan arvioida.
Asiasanat:tilintarkastusvelvollisuus, tilintarkastus, yritysjuridiika, sopimusoikeus, liikesopimukset, going concern, olennaisuus, sopimusriskit
Tutkimus on poikkitieteellinen, sillä oikeustaloustieteellisten teorioiden avulla tarkastellaan yritysten toimintatodellisuutta. Päämies - ja agenttiteorian avulla kuvataan erityisesti yrityksen omistajien ja johdon välistä agenttisuhdetta. Transaktiokustannusanalyysi puolestaan tarjoaa näkökulmia yritysten sopimusriskien taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Tämän tarkastelun tulosten avulla pohditaan tilintarkastajan velvollisuutta tarkastaa pörssiyhtiön sopimusvastuita. Tarkastelu tapahtuu riskihallinnan, laskentatoimen sekä sopimusoikeuden näkökulmasta.
Tilintarkastajan on johtopäätöksissään paljolti tukeuduttava yrityksen johdon arvioihin ja näkemyksiin tarkastuskohteen sopimusriskeistä. Näiden lausuntojen luotettavuutta tilintarkastajan tuleekin erityisesti arvioida. Tässä suhteessa sekä johdon suhteessa osakkeenomistajiin, on ominaista tiedonepäsymmetria yrityksen johdon eduksi. Tämän lisäksi yrityksen sopimushallinto ja sisäinen tarkastus ovat kontrolleja, joiden toimivuudesta tilintarkastajan tulee muodostaa käsitys.
Tutkimuksessa on kaksi keskeistä käsitettä. Toiminnan jatkuvuus,going concern, on lainsäädännön näkökulmasta suhteellisen kiistattomasti tunnustettu perusperiaate osakeyhtiömuotoisessa yritystoiminnassa. Olennaisuus on määritelmä, jonka perustella jatkuvuuden vaarantumista voidaan arvioida.
Asiasanat:tilintarkastusvelvollisuus, tilintarkastus, yritysjuridiika, sopimusoikeus, liikesopimukset, going concern, olennaisuus, sopimusriskit