Kuntien liiketoimintojen yhtiöittäminen vero-oikeuden näkökulmasta
PAJUNEN, HANNA (2013)
2013
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23933
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23933
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kunnallisten liiketoimintojen yhtiöittämistä vero-oikeuden näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen johtuen Hallituksen esityksestä, jonka perusteella kuntien tulee yhtiöittää kilpailluilla markkinoilla harjoittamansa liiketoiminnat. Tästä syystä tutkimusaihe koskee esimerkiksi kunnallista energiantuotantoa, satamalaitoksia ja erilaisia tukipalveluja, jotka toimivat usein markkinaolosuhteissa.
Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen metodi. Lisäksi tutkielmassa käytetään verosuunnittelullista metodia, sillä verokustannusten huomioon ottaminen eri toimintavaihtoehtojen yhteydessä on vahvasti mukana tutkielmassa. Tutkielmaa varten on myös tehty haastatteluja teoriaosuuden täydentämiseksi.
Kunnalliset osakeyhtiöt ja niiden verotus on keskeisin tutkimuskohde. Lisäksi kunnan muut liiketoimintamallit esitellään tutkielmassa. Kunnan osana liikelaitoksena toimiminen on verotuksellisesti edullisin vaihtoehto, sillä kunta ei ole tuloverovelvollinen omalla alueellaan harjoittamasta liiketoiminnasta. Sen sijaan osakeyhtiömuotoinen kunnan toimija on normaalisti tuloverovelvollinen, eikä se saa hyväkseen arvonlisäveron kuntapalautuksesta verotonta toimintaa varten tekemistään hankinnoistaan. Kuitenkin joissain tilanteissa palautuksen piiriin on ollut mahdollista päästä järjestämällä toiminta siten, että osan arvonlisäverottoman toiminnan hankinnoista tekee kunta itse.
Tutkielmassa käydään läpi myös yritysjärjestelysäännösten soveltuminen kunnille ja niihin liittyvät verosuunnittelumahdollisuudet, kuten erilaiset velka- ja vuokrausjärjestelyt sekä holdingyhtiön käyttö apuvälineenä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään korkovähennysrajoitusta, joka koskee osaltaan myös kuntakonserniyhtiöiden välisiä lainajärjestelyjä. Yksi yhtiöittämiseen vaikuttava teema on arvonlisäverotus, joka voi muodostua merkittäväksi kustannukseksi kunnissa. Tästä johtuen tutkielmassa käydään läpi keskeiset yhtiöittämiseen liittyvät arvonlisäverolain säädökset ja oikeuskäytäntö.
Asiasanat:kunnat, yhtiöittäminen, vero-oikeus
Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen metodi. Lisäksi tutkielmassa käytetään verosuunnittelullista metodia, sillä verokustannusten huomioon ottaminen eri toimintavaihtoehtojen yhteydessä on vahvasti mukana tutkielmassa. Tutkielmaa varten on myös tehty haastatteluja teoriaosuuden täydentämiseksi.
Kunnalliset osakeyhtiöt ja niiden verotus on keskeisin tutkimuskohde. Lisäksi kunnan muut liiketoimintamallit esitellään tutkielmassa. Kunnan osana liikelaitoksena toimiminen on verotuksellisesti edullisin vaihtoehto, sillä kunta ei ole tuloverovelvollinen omalla alueellaan harjoittamasta liiketoiminnasta. Sen sijaan osakeyhtiömuotoinen kunnan toimija on normaalisti tuloverovelvollinen, eikä se saa hyväkseen arvonlisäveron kuntapalautuksesta verotonta toimintaa varten tekemistään hankinnoistaan. Kuitenkin joissain tilanteissa palautuksen piiriin on ollut mahdollista päästä järjestämällä toiminta siten, että osan arvonlisäverottoman toiminnan hankinnoista tekee kunta itse.
Tutkielmassa käydään läpi myös yritysjärjestelysäännösten soveltuminen kunnille ja niihin liittyvät verosuunnittelumahdollisuudet, kuten erilaiset velka- ja vuokrausjärjestelyt sekä holdingyhtiön käyttö apuvälineenä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään korkovähennysrajoitusta, joka koskee osaltaan myös kuntakonserniyhtiöiden välisiä lainajärjestelyjä. Yksi yhtiöittämiseen vaikuttava teema on arvonlisäverotus, joka voi muodostua merkittäväksi kustannukseksi kunnissa. Tästä johtuen tutkielmassa käydään läpi keskeiset yhtiöittämiseen liittyvät arvonlisäverolain säädökset ja oikeuskäytäntö.
Asiasanat:kunnat, yhtiöittäminen, vero-oikeus