Sitten kun olen suomalainen... Venäjänkielisten maahanmuuttajien käsitykset kotoutumisesta
KURHINEN, JULIA (2013)
2013
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23925
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23925
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tutkin venäjänkielisten maahanmuuttajien käsityksiä kotoutumisesta heidän arkikokemustensa kautta. Millaisia käsityksiä kotoutumisesta venäjänkielisillä kotoutumiskoulutuksessa opiskelevilla maahanmuuttajilla on, mitä kotoutuminen heille merkitsee ja millaista kotoutumistarinaa he rakentavat? Näihin tutkimuskysymyksiin etsin vastauksia maahanmuuttajien ja uuden ympäröivän kulttuurin arjen kohtaamisista institutionaalisen etnografian ja diskurssianalyysin avulla.
Tutkimuksen kohteena on Päijät-Hämeen suurin maahanmuuttajaryhmä, venäjänkieliset maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria kotouttamiskoulutuksen piirissä. Aineisto koostuu niin havainnoinnista, ryhmähaastatteluista kuin kirjallisista avokysymyksistäkin.
Institutionaalisen etnografian avulla hahmottuu maahanmuuttajien arki suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuksen analyysi tarkastelee maahanmuuttajien arjen kohtaamisia, niissä esiintyviä diskursseja ja maahanmuuttajien ottamia ja heille tarjolla olevia positioita. Millaisia diskursseja rakentuu maahanmuuttajien arjen kohtaamisissa ja millaisia positioita he ottavat pohtiessaan suhdettaan uuteen kulttuuriin ja kotimaahansa. Mallitarinat auttavat hahmottamaan sitä, millaista kotoutumistarinaa maahanmuuttajat arjen kohtaamisissaan rakentavat.
Toistaiseksi maahanmuuttajat näkevät itsensä muusta yhteiskunnasta ja kulttuurista erillisenä ryhmänä, jolla ei ainakaan vielä ole pääsyä suomalaisuuteen. Maahanmuuttajat rakentavat itselleen hyvin vahvaa tarinaa kotoutumiskelpoisesta ja -halukkaasta, ihanteellisesta maahanmuuttajasta, joka haluaa oppia kielen, mennä töihin ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien kotoutumistarina rakentuu hyvin pitkälle työnteon ja työn löytämisen kautta, he näkevät työnteon olevan avain kotoutumiseen.
Asiasanat: Kotoutuminen, kotouttaminen, arjen kohtaamiset, yhteiskunta, diskurssianalyysi
Tutkimuksen kohteena on Päijät-Hämeen suurin maahanmuuttajaryhmä, venäjänkieliset maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä ja kulttuuria kotouttamiskoulutuksen piirissä. Aineisto koostuu niin havainnoinnista, ryhmähaastatteluista kuin kirjallisista avokysymyksistäkin.
Institutionaalisen etnografian avulla hahmottuu maahanmuuttajien arki suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuksen analyysi tarkastelee maahanmuuttajien arjen kohtaamisia, niissä esiintyviä diskursseja ja maahanmuuttajien ottamia ja heille tarjolla olevia positioita. Millaisia diskursseja rakentuu maahanmuuttajien arjen kohtaamisissa ja millaisia positioita he ottavat pohtiessaan suhdettaan uuteen kulttuuriin ja kotimaahansa. Mallitarinat auttavat hahmottamaan sitä, millaista kotoutumistarinaa maahanmuuttajat arjen kohtaamisissaan rakentavat.
Toistaiseksi maahanmuuttajat näkevät itsensä muusta yhteiskunnasta ja kulttuurista erillisenä ryhmänä, jolla ei ainakaan vielä ole pääsyä suomalaisuuteen. Maahanmuuttajat rakentavat itselleen hyvin vahvaa tarinaa kotoutumiskelpoisesta ja -halukkaasta, ihanteellisesta maahanmuuttajasta, joka haluaa oppia kielen, mennä töihin ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien kotoutumistarina rakentuu hyvin pitkälle työnteon ja työn löytämisen kautta, he näkevät työnteon olevan avain kotoutumiseen.
Asiasanat: Kotoutuminen, kotouttaminen, arjen kohtaamiset, yhteiskunta, diskurssianalyysi