"I thought American detectives were old, gruff men like Humphrey Bogart, not pretty young girls." Sarjallisuus, sukupuolen kertominen ja implisiittinen lukija Nancy Drew Girl Detective -romaaneissa
MARJAMÄKI, REETTA (2013)
2013
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23923
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23923
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan populaaria Nancy Drew Girl Detective -sarjaa (2004-2012) yhdeksän kohdeteoksen kautta. Kyseiseen Carolyn Keene -tekijänimen alla lanseerattuun Neiti Etsivä romaanisarjaan kuuluu yhteensä 47 teosta, joiden sarjallisuus perustuu enimmäkseen kaavamaiseen kerronnan rakenteeseen ja temaattisiin yhtäläisyyksiin.
Tutkielmassa käsitellään Girl Detective -sarjan kerronnan taustalla vaikuttavia konventioita etenkin lastenkirjallisuuden, salapoliisikirjallisuuden ja aiemmin ilmestyneiden Neiti Etsivä sarjojen osalta tutkimalla sarjan oletettua lukijakuntaa. Kulttuurisesti rakentuneet lajityypilliset konventiot säätelevät osaltaan kulttuurisen sukupuolen representaatioita, joita tarjotaan lukijoille tarttumapinnaksi. Girl Detecitve -sarjassa tämä tapahtuu useimmiten autodiegeettisen Nancy Drewn fokalisoinnin kautta.
Työn keskeisenä ajatuksena on esittää populaarin sarjakirjallisuuden sukupuolirepresentaatioiden kautta, mitä nämä kulttuurisesti rakentuneet käsitykset kertovat implisiittisistä lukijoista. Girl Detective -sarjan implisiittistä lukijakuntaa lähestytään työssä tutkimalla kohdeteoksissa ilmenevien henkilöhahmojen kulttuurisen sukupuolen stereotypioita ja näitä rikkovia representaatioita. Tutkielman keskiössä on siis väite, että kirjasarjassa pyritään miellyttämään useita erilaisia hypoteettisia lukijoita, myös aikuista implisiittistä lukijaa. Aikuisen lukijaposition olemassaolo näkyy etenkin sarjan opetuksellisen sisällön (mm. moraali-, media- ja ympäristökasvatus) korostumisena. Girl Detective -sarjan pedagoginen sisältö on tarkoitettu naiiville implisiittiselle lukijalle, mutta tieto sen kasvattavasta luonteesta aikuiselle lukijalle. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin representaatioihin, joita implisiittisille lukijoille esitetään sarjassa toistuvasti.
Asiasanat: implisiittinen lukija, Nancy Drew Girl Detective, sukupuolirepresentaatio
Tutkielmassa käsitellään Girl Detective -sarjan kerronnan taustalla vaikuttavia konventioita etenkin lastenkirjallisuuden, salapoliisikirjallisuuden ja aiemmin ilmestyneiden Neiti Etsivä sarjojen osalta tutkimalla sarjan oletettua lukijakuntaa. Kulttuurisesti rakentuneet lajityypilliset konventiot säätelevät osaltaan kulttuurisen sukupuolen representaatioita, joita tarjotaan lukijoille tarttumapinnaksi. Girl Detecitve -sarjassa tämä tapahtuu useimmiten autodiegeettisen Nancy Drewn fokalisoinnin kautta.
Työn keskeisenä ajatuksena on esittää populaarin sarjakirjallisuuden sukupuolirepresentaatioiden kautta, mitä nämä kulttuurisesti rakentuneet käsitykset kertovat implisiittisistä lukijoista. Girl Detective -sarjan implisiittistä lukijakuntaa lähestytään työssä tutkimalla kohdeteoksissa ilmenevien henkilöhahmojen kulttuurisen sukupuolen stereotypioita ja näitä rikkovia representaatioita. Tutkielman keskiössä on siis väite, että kirjasarjassa pyritään miellyttämään useita erilaisia hypoteettisia lukijoita, myös aikuista implisiittistä lukijaa. Aikuisen lukijaposition olemassaolo näkyy etenkin sarjan opetuksellisen sisällön (mm. moraali-, media- ja ympäristökasvatus) korostumisena. Girl Detective -sarjan pedagoginen sisältö on tarkoitettu naiiville implisiittiselle lukijalle, mutta tieto sen kasvattavasta luonteesta aikuiselle lukijalle. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin representaatioihin, joita implisiittisille lukijoille esitetään sarjassa toistuvasti.
Asiasanat: implisiittinen lukija, Nancy Drew Girl Detective, sukupuolirepresentaatio