TYÖN EPÄVARMUUDEN YHTEYS HYVINVOINTIIN HOITOTYÖTÄ TEKEVILLÄ: PERSOONALLISUUDEN YDINTULKINNAT YHTEYTTÄ MUUNTAVANA TEKIJÄNÄ
JANTUNEN, JENNI (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23912
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23912
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työn epävarmuuden ja persoonallisuuden ydintulkintojen yhteyksiä hyvinvointiin poikkileikkausasetelmassa sekä vuoden seurannassa. Kiinnostuksen kohteena olivat työn epävarmuuden ja persoonallisuuden ydintulkintojen suorat yhteydet hyvinvointiin ja lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, muuntavatko persoonallisuuden ydintulkinnat työn epävarmuuden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Persoonallisuuden ydintulkinnat ovat myönteisiä silloin, kun ihmisellä on hyvä itsearvostus, vahva pystyvyysusko, sisäinen kontrolliorientaatio ja matala neuroottisuus. Hyvinvointia kuvattiin uupumusasteisella väsymyksellä ja psyykkisillä ja fyysisillä oireilla.
Tutkimus pohjautuu Tampereen ja Jyväskylän yliopistoiden toteuttamaan ja Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?”.Kyselyaineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalta. Alkukysely toteutettiin keväällä 2009 ja siihen vastasi yhteensä 916 työntekijää. Seurantakysely tapahtui helmikuussa 2010 ja siihen vastasi 308 työntekijää. Seurantakyselyn vastausprosentti oli 74 niiden joukossa, jotka lupautuivat siihen mukaan, mutta vain 34 % suhteessa alkukyselyyn osallistuneihin. Alku- ja seurantakyselyyn vastanneista 91 % oli naisia ja miehiä 9 %. Keskimäärin vastaajat olivat 42-vuotiaita. Heistä 22 % oli määräaikaisessa työsuhteessa ja suurin osa teki vuorotyötä (58 %) sekä välitöntä hoitotyötä (78 %).
Työn epävarmuuden, persoonallisuuden ydintulkintojen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä analysoitiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Oletusten vastaisesti työn epävarmuus ei osoittautunut merkitseväksi hyvinvoinnin selittäjäksi, mutta sen sijaan persoonallisuuden ydintulkinnat selittivät kaikkia kolmea hyvinvoinnin muuttujaa niin poikkileikkaus- kuin pitkittäisasetelmassa. Mitä positiivisemmiksi ydintulkinnat arvioitiin, sitä vähemmän koettiin uupumusasteista väsymystä ja erilaista oireilua. Sen sijaan persoonallisuuden ydintulkinnat eivät muuntaneen työn epävarmuuden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta poikkileikkausasetelmassa eikä vuoden aikavälillä.
Erityisesti tutkimus valotti persoonallisuuden ydintulkintojen merkittävää roolia hyvinvoinnin kokemisessa ja osoitti, että työn epävarmuuden vähentämistä tärkeämpää saattaisi tutkitussa pääasiassa hoitotyötä tekevässä ryhmässä olla positiivisten persoonallisuuden ominaisuuksien ja taipumusten tukeminen. Käytännössä tätä voisi toteuttaa panostamalla enemmän yksilöiden voimavarojen löytämiseen ja niiden kehittämiseen esimerkiksi ammatillisen kompetenssin kehittämisen ja esimiestyön avulla. Työntekijöille voitaisiin esimerkiksi tarjota enemmän palautteensaanti- ja koulutusmahdollisuuksia, joiden avulla he voisivat kartuttaa omaa osaamistaan ja tätä kautta vahvistaa itsearvostustaan ja tunnetta omasta pärjäämisestään ja pystyvyydestään. Näin voitaisiin vaikuttaa myös työntekijöiden kokemukseen hyvinvoinnista.
Avainsanat: työn epävarmuus, persoonallisuuden ydintulkinnat, hyvinvointi, uupumusasteinen väsymys, fyysiset oireet, psyykkiset oireet, moderaattori
Tutkimus pohjautuu Tampereen ja Jyväskylän yliopistoiden toteuttamaan ja Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?”.Kyselyaineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalta. Alkukysely toteutettiin keväällä 2009 ja siihen vastasi yhteensä 916 työntekijää. Seurantakysely tapahtui helmikuussa 2010 ja siihen vastasi 308 työntekijää. Seurantakyselyn vastausprosentti oli 74 niiden joukossa, jotka lupautuivat siihen mukaan, mutta vain 34 % suhteessa alkukyselyyn osallistuneihin. Alku- ja seurantakyselyyn vastanneista 91 % oli naisia ja miehiä 9 %. Keskimäärin vastaajat olivat 42-vuotiaita. Heistä 22 % oli määräaikaisessa työsuhteessa ja suurin osa teki vuorotyötä (58 %) sekä välitöntä hoitotyötä (78 %).
Työn epävarmuuden, persoonallisuuden ydintulkintojen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä analysoitiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Oletusten vastaisesti työn epävarmuus ei osoittautunut merkitseväksi hyvinvoinnin selittäjäksi, mutta sen sijaan persoonallisuuden ydintulkinnat selittivät kaikkia kolmea hyvinvoinnin muuttujaa niin poikkileikkaus- kuin pitkittäisasetelmassa. Mitä positiivisemmiksi ydintulkinnat arvioitiin, sitä vähemmän koettiin uupumusasteista väsymystä ja erilaista oireilua. Sen sijaan persoonallisuuden ydintulkinnat eivät muuntaneen työn epävarmuuden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta poikkileikkausasetelmassa eikä vuoden aikavälillä.
Erityisesti tutkimus valotti persoonallisuuden ydintulkintojen merkittävää roolia hyvinvoinnin kokemisessa ja osoitti, että työn epävarmuuden vähentämistä tärkeämpää saattaisi tutkitussa pääasiassa hoitotyötä tekevässä ryhmässä olla positiivisten persoonallisuuden ominaisuuksien ja taipumusten tukeminen. Käytännössä tätä voisi toteuttaa panostamalla enemmän yksilöiden voimavarojen löytämiseen ja niiden kehittämiseen esimerkiksi ammatillisen kompetenssin kehittämisen ja esimiestyön avulla. Työntekijöille voitaisiin esimerkiksi tarjota enemmän palautteensaanti- ja koulutusmahdollisuuksia, joiden avulla he voisivat kartuttaa omaa osaamistaan ja tätä kautta vahvistaa itsearvostustaan ja tunnetta omasta pärjäämisestään ja pystyvyydestään. Näin voitaisiin vaikuttaa myös työntekijöiden kokemukseen hyvinvoinnista.
Avainsanat: työn epävarmuus, persoonallisuuden ydintulkinnat, hyvinvointi, uupumusasteinen väsymys, fyysiset oireet, psyykkiset oireet, moderaattori