OSAAMISEN ARVIOINTI OSANA HOITAMAAN OPPIMISTA AMMATTITAITOA EDISTÄVÄSSÄ OHJATUSSA HARJOITTELUSSA
TEUHO, SUSANNA (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-18Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata STM:n suositusten mukaisen ohjaajakoulutuksen käyneiden ja koulutuksen käymättömien ohjaajien terveysalan ammattitaitoa edistävästä ohjatusta harjoittelusta tuottamia kirjallisia loppuarviointeja. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena oli toisen vuoden sisätautien- ja kirurgisen hoitotyön harjoittelussa olleiden opiskelijoiden osaamisen arviointi.
Tutkimuksen aineisto muodostui STM:n suositusten mukaisen ohjaajakoulutuksen käyneiden (n=26) ja koulutuksen käymättömien (n=12) ohjaajien kirjoittamista loppuarvioinneista (N=38). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kvantifioimalla aineisto laskemalla frekvenssit ohjaajien maininnoista. Sisällönanalyysin tulosten perusteella muodostettiin ammatillisen osaamisen arvioinnin alueet sekä kuvaus siitä, miten ammatillista osaamista arvioitiin. Aineiston kvantifioinnilla muodostettiin kuvaus ohjaajien antamien arviointien painopistealueista.
Ohjaajat arvioivat opiskelijoiden ammatillista osaamista hoitotyön auttamisen taitoina ja hoitotyön kliinisinä taitoina. Lisäksi ohjaajat arvioivat opiskelijaa oman oppimisensa mahdollistajana. Ohjaajien arvioinnit kohdistuivat kokonaisuutena keskeisille sairaanhoitajan ammatillisille osaamisen alueille. Hoitotyön auttamisen taitojen arviointi muodostui potilaan moniulotteisen hoitamisen toteuttamisen, hoitotyön tiedonkulun toteuttamisen, potilaan ja heidän läheistensä kohtaamisen, moniammatillisuuden huomioimisen sekä potilasohjauksen toteuttamisen arvioinnista. Opiskelijoiden kliinisten taitojen huomioiminen muodostui selkeästi konkreettisempien taitojen arvioinnista, joita olivat lääkehoidon toteuttamisen, potilaan hoitoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen ja tutkimusten seuraamisen sekä aseptisen työskentelyn huomioiminen. Opiskelijaa oman osaamisensa mahdollistajana arvioitiin opiskelijan asennoitumisena hoitamaan oppimiseen, opiskelijan henkilökohtaisina ominaisuuksina sekä sopeutumisena työyhteisöön. Ohjaajien ammatillisen osaamisen arvioinnin kuvaus painottui harjoittelujakson aikaisen toiminnan toteamiseen, mikä näyttäytyi tehtävien luettelointina. Opiskelijoiden osaamista arvioitiin siten, että ohjaajat totesivat opiskelijan osaamisen ilmenemisen sekä kuvasivat osaamista laatusanoin.
Tämän tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä opiskelijoiden ohjaajille suunnatun koulutuksen sisältöä ja menetelmiä. Ohjaajan antama kirjallinen loppuarviointi on ainoa virallinen harjoitteluohjaajan tuottama dokumentti opiskelijan osaamisesta. Tämän vuoksi ohjaajien tukeminen laadukkaan, osaamista monipuolisesti tarkastelevan ja ammattitaitoa edistävän arvioinnin antamiseen on tärkeää.
Asiasanat:Osaamisen arviointi, ohjaaja, ohjattu harjoittelu
Tutkimuksen aineisto muodostui STM:n suositusten mukaisen ohjaajakoulutuksen käyneiden (n=26) ja koulutuksen käymättömien (n=12) ohjaajien kirjoittamista loppuarvioinneista (N=38). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kvantifioimalla aineisto laskemalla frekvenssit ohjaajien maininnoista. Sisällönanalyysin tulosten perusteella muodostettiin ammatillisen osaamisen arvioinnin alueet sekä kuvaus siitä, miten ammatillista osaamista arvioitiin. Aineiston kvantifioinnilla muodostettiin kuvaus ohjaajien antamien arviointien painopistealueista.
Ohjaajat arvioivat opiskelijoiden ammatillista osaamista hoitotyön auttamisen taitoina ja hoitotyön kliinisinä taitoina. Lisäksi ohjaajat arvioivat opiskelijaa oman oppimisensa mahdollistajana. Ohjaajien arvioinnit kohdistuivat kokonaisuutena keskeisille sairaanhoitajan ammatillisille osaamisen alueille. Hoitotyön auttamisen taitojen arviointi muodostui potilaan moniulotteisen hoitamisen toteuttamisen, hoitotyön tiedonkulun toteuttamisen, potilaan ja heidän läheistensä kohtaamisen, moniammatillisuuden huomioimisen sekä potilasohjauksen toteuttamisen arvioinnista. Opiskelijoiden kliinisten taitojen huomioiminen muodostui selkeästi konkreettisempien taitojen arvioinnista, joita olivat lääkehoidon toteuttamisen, potilaan hoitoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen ja tutkimusten seuraamisen sekä aseptisen työskentelyn huomioiminen. Opiskelijaa oman osaamisensa mahdollistajana arvioitiin opiskelijan asennoitumisena hoitamaan oppimiseen, opiskelijan henkilökohtaisina ominaisuuksina sekä sopeutumisena työyhteisöön. Ohjaajien ammatillisen osaamisen arvioinnin kuvaus painottui harjoittelujakson aikaisen toiminnan toteamiseen, mikä näyttäytyi tehtävien luettelointina. Opiskelijoiden osaamista arvioitiin siten, että ohjaajat totesivat opiskelijan osaamisen ilmenemisen sekä kuvasivat osaamista laatusanoin.
Tämän tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä opiskelijoiden ohjaajille suunnatun koulutuksen sisältöä ja menetelmiä. Ohjaajan antama kirjallinen loppuarviointi on ainoa virallinen harjoitteluohjaajan tuottama dokumentti opiskelijan osaamisesta. Tämän vuoksi ohjaajien tukeminen laadukkaan, osaamista monipuolisesti tarkastelevan ja ammattitaitoa edistävän arvioinnin antamiseen on tärkeää.
Asiasanat:Osaamisen arviointi, ohjaaja, ohjattu harjoittelu