Aikuisille suunnattu kirjavinkkaus vastaanoton näkökulmasta
HARJUNPÄÄ, ELISA (2013)
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23900
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23900
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan osallistujien kokemuksia aikuisille suunnatusta kirjavinkkaustoiminnasta. Aineistona tutkimuksessa on vuoden 2012 aikana kerättyä havainnointimateriaalia Tampereen kaupunginkirjaston järjestämistä Kirjahetkistä, sekä neljäntoista osallistujan ja kuuden kirjavinkkarin haastattelut. Tutkimuskysymykset koskevat sitä, miten osallistujat merkityksellistävät kirjavinkkaustoimintaa ja miten kirjavinkkaus suhteutuu heidän lukutottumuksiinsa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miksi kirjavinkkaustilaisuuksiin osallistutaan, ja verrataan osallistujien näkemyksiä kirjavinkkareiden näkemyksiin. Lisäksi selvitetään millaista palautetta tilaisuuksista annetaan.
Kirjavinkkaus on osa yleisten kirjastojen lukijaneuvonnan palveluja. Se on vuorovaikutuksellista lukemisen edistämistä, jota tässä tutkimuksessa tarkastellaan osallistujanäkökulmasta käsin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii reseptiotutkimus, jossa huomio kiinnittyy vastaanoton prosessiin ja lukijan rooliin teoksen tulkinnassa. Reseptiossa on kyse kommunikaatiosta, joka toteutuu kirjavinkkaustilanteessa sekä aineiston että sen esittelijän, eli vinkkarin, välityksellä.
Tutkimus on laadullinen ja haastatteluaineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisesti. Päätelmiä tukee osallistuvan havainnoinnin avulla koottu aineisto. Osallistujien ja vinkkareiden näkemysten keskinäisellä vertailulla pyritään tuomaan monipuolisuutta tulkintoihin.
Tutkimuksen perusteella kirjavinkkaukseen osallistutaan monista eri syistä. Usein kirjavinkkauksen osallistujat harrastavat lukemista, koska heitä kiinnostavat jaetut, inhimilliset kokemukset sekä uudet näkökulmat. Tilaisuuksiin osallistutaan, koska halutaan konkreettisia lukuvinkkejä. Osallistuminen ei aina ole etukäteen suunniteltua. Kirjavinkkarille entuudestaan tuntematon yleisö on haaste, mutta etenkin kokemuksen myötä opitut keinot, kuten intertekstuaalisuuden ja teoksen vastaanottohistorian esiin tuominen, auttavat onnistumaan. Osallistujille vinkkarin henkilökohtainen innostus on tärkeä onnistumisen edellytys. Reseptioteorian mukaan vastaanoton onnistumisen ehtona voidaan pitää sanoman lähettäjän ja osallistujien odotushorisonttien kohtaamista.
Kirjavinkkausta tarkastellaan tutkimuksessa vastaanoton kommunikaatioprosessin avulla, jolloin merkitystä on sillä, mihin vinkkarin puhe kohdistuu. Vinkkari puhuu teoksesta, tekijästä, tilannetekijöistä ja suoraan yleisöä puhutellen. Vinkkareiden puheessa esiintyi kaksi erilaista tapaa jäsentää vinkkaustilaisuutta: toisille esitys on ensisijaisesti monologi, jolloin on kyse esitelmäorientaatiosta, kun taas toisille kyse on lähtökohtaisesti dialogista, jolloin kyseessä on keskusteluorientaatio.
Asiasanat:Kirjavinkkaus, lukemisen edistäminen, yleiset kirjastot, reseptiotutkimus, vastaanotto
Kirjavinkkaus on osa yleisten kirjastojen lukijaneuvonnan palveluja. Se on vuorovaikutuksellista lukemisen edistämistä, jota tässä tutkimuksessa tarkastellaan osallistujanäkökulmasta käsin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii reseptiotutkimus, jossa huomio kiinnittyy vastaanoton prosessiin ja lukijan rooliin teoksen tulkinnassa. Reseptiossa on kyse kommunikaatiosta, joka toteutuu kirjavinkkaustilanteessa sekä aineiston että sen esittelijän, eli vinkkarin, välityksellä.
Tutkimus on laadullinen ja haastatteluaineistoa analysoidaan sisällönanalyyttisesti. Päätelmiä tukee osallistuvan havainnoinnin avulla koottu aineisto. Osallistujien ja vinkkareiden näkemysten keskinäisellä vertailulla pyritään tuomaan monipuolisuutta tulkintoihin.
Tutkimuksen perusteella kirjavinkkaukseen osallistutaan monista eri syistä. Usein kirjavinkkauksen osallistujat harrastavat lukemista, koska heitä kiinnostavat jaetut, inhimilliset kokemukset sekä uudet näkökulmat. Tilaisuuksiin osallistutaan, koska halutaan konkreettisia lukuvinkkejä. Osallistuminen ei aina ole etukäteen suunniteltua. Kirjavinkkarille entuudestaan tuntematon yleisö on haaste, mutta etenkin kokemuksen myötä opitut keinot, kuten intertekstuaalisuuden ja teoksen vastaanottohistorian esiin tuominen, auttavat onnistumaan. Osallistujille vinkkarin henkilökohtainen innostus on tärkeä onnistumisen edellytys. Reseptioteorian mukaan vastaanoton onnistumisen ehtona voidaan pitää sanoman lähettäjän ja osallistujien odotushorisonttien kohtaamista.
Kirjavinkkausta tarkastellaan tutkimuksessa vastaanoton kommunikaatioprosessin avulla, jolloin merkitystä on sillä, mihin vinkkarin puhe kohdistuu. Vinkkari puhuu teoksesta, tekijästä, tilannetekijöistä ja suoraan yleisöä puhutellen. Vinkkareiden puheessa esiintyi kaksi erilaista tapaa jäsentää vinkkaustilaisuutta: toisille esitys on ensisijaisesti monologi, jolloin on kyse esitelmäorientaatiosta, kun taas toisille kyse on lähtökohtaisesti dialogista, jolloin kyseessä on keskusteluorientaatio.
Asiasanat:Kirjavinkkaus, lukemisen edistäminen, yleiset kirjastot, reseptiotutkimus, vastaanotto