Tieteellisen tiedon käyttö hoitotyön opetuksessa opiskelijoiden harjoittelun ohjaajien, hoitotyön johtajien ja koulutushallinnon edustajien arvioimana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattikorkeakoulujen hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käyttöä opetuksessaan hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun ohjaajien, hoitotyön johtajien ja koulutuksen hallinnon edustajien arvioimana. Lisäksi tutkittiin vastaajien taustamuuttujien yhteyksiä annettuihin arvioihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien tieteellisen tiedon käytöstä hoitotyön opetuksesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2010-2011 strukturoidulla kyselylomakkeella, joka oli muokattu Koivulan ja Tarkan (2006) kehittämästä Hoitotyön opettajan opetuksen tieteellinen perusta -mittarista. Tutkimukseen vastasi 63 harjoittelun ohjaajaa, 64 hoitotyön johtajaa ja 17 koulutushallinnon edustajaa kahdeksasta sairaanhoitopiiristä sekä terveydenhuollon kuntayhtymistä ja kaupungeista eri puolelta Suomea. Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS 19 tilasto-ohjelmalla.

Harjoittelun ohjaajat arvioivat opettajien käyttävän opetuksessaan näyttöön perustuvaa ja monitieteistä opetusta. Ohjaajat, jotka kokivat yhteistyön opettajien kanssa erittäin heikoksi tai heikoksi, arvioivat opettajien käyttävän tutkimustiedon käyttöön aktivoivaa ja näyttöön perustuvaa opetusta vähemmän kuin ohjaajat, jotka kokivat yhteistyön melko toimivaksi tai toimivaksi.

Hoitotyön johtajat arvioivat opettajien käyttävän opetuksessaan näyttöön perustuvaa ja monitieteistä opetusta. Iältään 50 -vuotiaat ja nuoremmat johtajat arvioivat opettajien käyttävän enemmän perinteistä hoitotyön opetusta kuin yli 50 -vuotiaat. Terveydenhuollon yliopistokoulutuksen saaneet johtajat arvioivat opettajien käyttävän perinteistä hoitotyön opetusta enemmän kuin muun koulutuksen saaneet.

Koulutushallinnon edustajat arvioivat opettajien käyttävän opetuksessaan näyttöön perustuvaa ja perinteistä hoitotyön opetusta. Kymmenen vuotta tai alle työskennelleet arvioivat opettajien käyttävän enemmän monitieteistä opetusta kuin yli kymmenen vuotta työskennelleet. Ne koulutushallinnon edustajat, jotka kokivat yhteistyön opettajien kanssa erittäin hyväksi arvioivat opettajien käyttävän opetuksessaan enemmän monitieteistä opetusta kuin ne, jotka arvioivat yhteistyön hyväksi tai kohtalaiseksi.

Koulutushallinnon edustajat arvioivat opettajien käyttävän tutkimustiedon käyttöön aktivoivaa, näyttöön perustuvaa ja perinteistä hoitotyön opetusta enemmän kuin harjoittelun ohjaajat ja hoitotyön johtajat. Hoitotyön johtajat arvioivat opettajien käyttävän näyttöön perustuvaa opetusta enemmän kuin harjoittelun ohjaajat. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä hoitotyön koulutusta. Tuloksien avulla voidaan kehittää ja tehostaa näyttöön perustuvaa toimintaa.

Avainsanat: tieteellinen tieto, hoitotyö, opettaja, harjoittelun ohjaaja, hoitotyön johtaja, koulutushallinto

ABSTRACT

Research utilization in nursing teaching: a mentor’s, nurse leader’s and educational administrator’s point of view

Aim of this study was to illustrate and assess the nurse educators’ use of research based information within nurse education in universities of applied science as assessed by nurse mentors, nurse leaders and educational administrators. The connection of the interviewees’ background information to the given estimates was also studied. The purpose of the study was to produce information about nurse educators’ use of research based information in nurse education. The data was collected in 2010 – 2011 using a structured questionnaire based on the Nursing Teachers Research Utilisation Scale by Koivula and Tarkka 2006. Out of 144 respondents, 63 were nurse mentors, 64 were nursing leaders and 17 were educational administrators from eight hospital districts as well as health care federation of municipalities and cities across Finland. Study data was analysed using SPSS 19 –statistics data editor.

The nurse mentors assessed that the nurse educators used research based information and multidisciplinary methods in teaching. Nurse mentors who reported the co-operation with nurse educators to be poor or very poor assessed that the nurse educators used less research based information activating and research based information in teaching, than nurse educators who reported the co-operation as good or quite good.

Nurse leaders assessed that the nurse educators used research based information and multidisciplinary teaching. Nurse leaders who were 50 years of age or younger assessed that the nurse educators used more traditional nursing teaching than over 50 year old nurse leaders. Nurse leaders with masters’ degree in health care assessed that the nurse educators used more traditional nursing teaching than nurse leaders with other qualifications.

Representatives from educational administrators assessed that the nurse educators used research based information and traditional nursing teaching. Educational administrators with work experience of ten years or less assessed that the nurse educators used more multidisciplinary teaching than educational administrators with over ten years of work experience. The educational administrators who reported the co-operation with the nurse educators to be very good assessed that the nurse educators used more multidisciplinary teaching than the ones who assessed the co-operation to be good or fair.

Representatives from educational administrators assessed that the nurse educators used more research based information activating, evidence based nursing and traditional nursing teaching than nurse mentors and nurse leaders. The nurse leaders assessed that the nurse educators used more evidence base information than nurse mentors. The results of this study can be utilized in planning and developing nursing education. The study results can be used in development and stream lining of research based activity and made more effective.

Key words: research based information, nursing science, nurse educator, nurse mentor, nurse leader, educational administrator