Metsästysseura kylässä
SAARI, SIRPA (2013)
2013
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23887
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23887
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää metsästysseurojen asemaa ja merkitystä maaseudulla. Suomessa on 2000-luvulla yli 300 000 metsästyksen harrastajaa ja metsästysseuroja noin 4000. Rakennemuutosten myötä maaseutu on muuttunut, ja myös metsästysseurat ovat muuttuneet. Metsästäjäkunta on kaupungistunut. Tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun metsästysseuraa ja sen toimintaympäristöä, kylää. Perusteema on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä tarkastellaan niin metsästysseuran toiminnassa kuin metsästysseuran kytköksissä kylään.
Tutkimuksen kohteena on Isokylän metsästysseura Vetelissä. Metsästysseura toimii pienessä alle 300 asukkaan keskipohjalaisessa kylässä. Tutkimuksessa etsitään Isokylän ominaispiirteitä paikallisyhteisönä, ja verrataan sitä muiden kylätutkimusten tuloksiin. Koska metsästysoikeus on osa maanomistusoikeutta, kiinnitetään tutkimuksessa huomiota kylän maanomistussuhteisiin. Yksityismaanomistuksen alueella toimivaa metsästysseuraa verrataan valtionmailla toimiviin seuroihin. Tutkimus on tapaustutkimus länsisuomalaisen maaseudun metsästysseurasta.
Tutkimus on etnografinen. Aineistona ovat kirjalliset dokumentit kylästä ja metsästysseurasta, metsästysseuran seitsemän jäsenen haastattelut, ja kenttätyössä tehty havainnointi. Kenttätyössä osallistuttiin metsästysseuran toimintaan yhden vuoden aikana. Kenttätyöhön kuuluivat metsästysseuran kokoukset, riistanlaskenta, hirvenmetsästys, ja peijaiset. Aineistojen lukemisen tuloksena on etnografinen tulkinta metsästysseurasta ja sen suhteista toimintaympäristöönsä yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Isokylä on maatalousvaltainen kylä, ja siitä on löydettävissä talonpoikaisen yhteiskunnan piirteitä. Niitä ovat poliittisen käyttäytymisen yhdenmukaisuus, uskonnon merkitys, ja perinteinen arvo- ja normijärjestelmä muun muassa sukupuolten välisenä työnjakona. Metsästysseuran yhteydet kylään ja kyläläisiin ovat muotoutuneet sukupolvien kuluessa, mikä näkyy seuran maanvuokrauskäytännöissä. Niissä noudatetaan talonpoikaisen yhteiskunnan toimintatapoja.
Isokylän metsästysseura tarjoaa yhteisöllisen toimintatilan nimenomaan miehille, sillä naiset ovat pääosin seuran ulkopuolella. Metsästysseuran yhteisöllisiä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja kunnollisuus, jotka heijastavat kylän talonpoikaista historiaa. Metsästysseurasta ja kylästä voi löytää TönniesinGemeinschaft-yhteisöllisiä piirteitä, kuten paikkaan sidotun yhteisyyden. Yhteiskunnan ja paikallisyhteisön muutoksissa Isokylän metsästysseura ylläpitää talonpoikaisen yhteiskunnan perinteitä.
Tutkimuksen kohteena on Isokylän metsästysseura Vetelissä. Metsästysseura toimii pienessä alle 300 asukkaan keskipohjalaisessa kylässä. Tutkimuksessa etsitään Isokylän ominaispiirteitä paikallisyhteisönä, ja verrataan sitä muiden kylätutkimusten tuloksiin. Koska metsästysoikeus on osa maanomistusoikeutta, kiinnitetään tutkimuksessa huomiota kylän maanomistussuhteisiin. Yksityismaanomistuksen alueella toimivaa metsästysseuraa verrataan valtionmailla toimiviin seuroihin. Tutkimus on tapaustutkimus länsisuomalaisen maaseudun metsästysseurasta.
Tutkimus on etnografinen. Aineistona ovat kirjalliset dokumentit kylästä ja metsästysseurasta, metsästysseuran seitsemän jäsenen haastattelut, ja kenttätyössä tehty havainnointi. Kenttätyössä osallistuttiin metsästysseuran toimintaan yhden vuoden aikana. Kenttätyöhön kuuluivat metsästysseuran kokoukset, riistanlaskenta, hirvenmetsästys, ja peijaiset. Aineistojen lukemisen tuloksena on etnografinen tulkinta metsästysseurasta ja sen suhteista toimintaympäristöönsä yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Isokylä on maatalousvaltainen kylä, ja siitä on löydettävissä talonpoikaisen yhteiskunnan piirteitä. Niitä ovat poliittisen käyttäytymisen yhdenmukaisuus, uskonnon merkitys, ja perinteinen arvo- ja normijärjestelmä muun muassa sukupuolten välisenä työnjakona. Metsästysseuran yhteydet kylään ja kyläläisiin ovat muotoutuneet sukupolvien kuluessa, mikä näkyy seuran maanvuokrauskäytännöissä. Niissä noudatetaan talonpoikaisen yhteiskunnan toimintatapoja.
Isokylän metsästysseura tarjoaa yhteisöllisen toimintatilan nimenomaan miehille, sillä naiset ovat pääosin seuran ulkopuolella. Metsästysseuran yhteisöllisiä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja kunnollisuus, jotka heijastavat kylän talonpoikaista historiaa. Metsästysseurasta ja kylästä voi löytää TönniesinGemeinschaft-yhteisöllisiä piirteitä, kuten paikkaan sidotun yhteisyyden. Yhteiskunnan ja paikallisyhteisön muutoksissa Isokylän metsästysseura ylläpitää talonpoikaisen yhteiskunnan perinteitä.