Musiikkitoimittajien ja -kirjoittajien tiedonhankinta ammatillisessa ja harrastuksellisessa kontekstissa
TURUNEN, GAIUS (2013)
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23880
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23880
Tiivistelmä
Tämä tutkielma sijoittuu ammatillisen ja harrastuksiin liittyvän tiedonhankinnan tutkimuksen väliselle alueelle. Tutkielmassa selvitetään musiikkitoimittajien ja -kirjoittajien tiedonhankintaa sekä musiikkiaiheisen jutun kirjoittamisen (ammatillinen toiminta) että musiikkiharrastuksen kontekstissa. Tutkielma tarkastelee tiedonhankintaan vaikuttavia tekijöitä tiedonlähdepreferenssien kautta. Esille tuodaan myös musiikkiharrastusta tukevaan tiedonhankintaan ja sen myötä musiikin ammatilliseen toimintaan vaikuttavia motivoivia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan tiedonhankintaa ja -käyttöä musiikkiäänitteistä. Tiedonhankinnan rinnalla kulkee täten myös tiedonkäytön tarkastelu.
Teoreettinen viitekehys muodostettiin hyödyntämällä Selkälän tuloksia journalistisen juttuprosessin luonteesta ja tähän prosessiin liittyvästä tiedonhankinnasta. Laplanten ja Downien havainnot auttoivat selventämään musiikin tiedonhankintaa motivoivia tekijöitä. Stebbinsin luoma serious leisure -konsepti auttoi jäsentämään ammatillisen ja harrastuksellisen toiminnan välistä aluetta. Tiedonlähdepreferenssejä kuvattiin hyödyntämällä Savolaisen ja Karin kehittämää tiedonlähdehorisonttimallia.
Empiirinen aineisto koottiin talvella 2012-2013 tekemällä teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän suomalaista musiikkitoimittajaa ja -kirjoittajaa. Heistä useimmat kirjoittivat internetissä julkaistavaan Nuorgam-musiikkimediaan. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysia.
Empiirinen analyysi osoitti, että kirjoittajien lähdepreferenssit ovat samansuuntaisia sekä ammatillisessa että musiikkiharrastuksellisessa toiminnassa. Internet oli hallitsevin lähdetyyppi kummallakin alueella, vaikka sen saattoivat ammatillisella alueella syrjäyttää ajoittain muutkin lähteet. Toisaalta ammatillisen tiedon ja musiikkiharrastusta palvelevan tiedon hankinnan välinen rajanveto katsottiin vaikeaksi. Kun musiikkiharrastus vaikutti myös omaan kirjoitustoimintaan, päästiin jälkimmäisessäkin kirjoittamaan vapaammin omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
Tutkielman tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia. Toisaalta niiden pohjalta voidaan päätellä, että serious leisure -toimintaan ja yksilöiden musiikin tiedonhankintaan vaikuttaviin motivoiviin ja affektiivisiin tekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedonhankinnan tutkimuksessa.
Asiasanat:musiikkikirjoittajat, musiikkitiedon hankinta, professional amateur, serious leisure, tiedonhankinta, tiedonkäyttö
Teoreettinen viitekehys muodostettiin hyödyntämällä Selkälän tuloksia journalistisen juttuprosessin luonteesta ja tähän prosessiin liittyvästä tiedonhankinnasta. Laplanten ja Downien havainnot auttoivat selventämään musiikin tiedonhankintaa motivoivia tekijöitä. Stebbinsin luoma serious leisure -konsepti auttoi jäsentämään ammatillisen ja harrastuksellisen toiminnan välistä aluetta. Tiedonlähdepreferenssejä kuvattiin hyödyntämällä Savolaisen ja Karin kehittämää tiedonlähdehorisonttimallia.
Empiirinen aineisto koottiin talvella 2012-2013 tekemällä teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän suomalaista musiikkitoimittajaa ja -kirjoittajaa. Heistä useimmat kirjoittivat internetissä julkaistavaan Nuorgam-musiikkimediaan. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysia.
Empiirinen analyysi osoitti, että kirjoittajien lähdepreferenssit ovat samansuuntaisia sekä ammatillisessa että musiikkiharrastuksellisessa toiminnassa. Internet oli hallitsevin lähdetyyppi kummallakin alueella, vaikka sen saattoivat ammatillisella alueella syrjäyttää ajoittain muutkin lähteet. Toisaalta ammatillisen tiedon ja musiikkiharrastusta palvelevan tiedon hankinnan välinen rajanveto katsottiin vaikeaksi. Kun musiikkiharrastus vaikutti myös omaan kirjoitustoimintaan, päästiin jälkimmäisessäkin kirjoittamaan vapaammin omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta.
Tutkielman tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia. Toisaalta niiden pohjalta voidaan päätellä, että serious leisure -toimintaan ja yksilöiden musiikin tiedonhankintaan vaikuttaviin motivoiviin ja affektiivisiin tekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota tiedonhankinnan tutkimuksessa.
Asiasanat:musiikkikirjoittajat, musiikkitiedon hankinta, professional amateur, serious leisure, tiedonhankinta, tiedonkäyttö