Hoitotyöntekijöiden kulttuurinen kompetenssi
MULDER, RIIKKA (2013)
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23878
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23878
Tiivistelmä
Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kulttuurista osaamista. Tavoitteena oli saada tietoa kulttuuriseen kompetenssiin yhteydessä olevista tekijöistä sekä hoitotyöntekijöiden kulttuurisesta osaamisesta. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyllä strukturoidulla kyselylomakkeella, joka perustui aiheesta tehtyyn systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen sekä Papadopoulosin, Tilkin ja Taylorin (2006) kehittämään kulttuurisen kompetenssin oppimisen – malliin. Tutkimusaineisto kerättiin e-lomakkeella keväällä 2013 yliopistollisen sairaalan yhdellä toimialueella työskenteleviltä vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevilta hoitotyöntekijöiltä. Tutkimukseen vastasi 86 hoitotyöntekijää. Tutkimuksen aineisto analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä SPSS 21 tilasto-ohjelmalla.
Tämän tutkimuksen perusteella hoitotyöntekijöiden kulttuurinen osaaminen oli melko hyvää. Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijöiden kulttuuriseen osaamiseen olivat yhteydessä maahanmuuttajapotilaan hoitotyöhön liittyvä lisäkoulutus, työkokemus, ulkomaalaiset työtoverit, asuminen ulkomailla, maahanmuuttajapotilaiden kohtaamistiheys sekä hoitajan ikä. Maahanmuuttajapotilaan hoitoon liittyvällä lisäkoulutuksella oli merkittävin positiivinen vaikutus hoitajien kulttuuriseen osaamiseen. Pitkä työkokemus paransi hoitajien kulttuurista osaamista, kuten myös ulkomaiset työtoverit ja ulkomailla asuminen. Kulttuurin huomioivan hoitamiseen liittyvät aineelliset resurssit raportoitiin keskimäärin hieman riittämättömiksi. Hoitotyöntekijät olivat melko tyytyväisiä johtamiseen ja henkilöstöresursseihin. Suurin osa hoitajista koki, että esimiehet tukivat hyvää, monikulttuurista hoitotyötä, mutta se ei kuitenkaan aina näkynyt työnjaossa lisäaikana tai lisähenkilöstöresurssina maahanmuuttajataustaisia potilaita hoidettaessa.
Tämä tutkimus toteutettiin yliopistollisen sairaalan yhdellä toimialueella ja jatkossa vastaavan tutkimuksen tekeminen eri sairaaloissa isommalla tutkimusotoksella antaisi laajemman näkökulman hoitohenkilökunnan kulttuuriseen kompetenssiin. Tässä tutkimuksessa hoitajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan. Jatkossa olisi informatiivista kysyä maahanmuuttajataustaisten potilaiden ja asiakkaiden näkemystä hoitajien kulttuurisesta osaamisesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilöstön maahanmuuttajapotilaan hoitoon tai hoidontarpeen arviointiin liittyvän lisäkoulutuksen suunnittelussa.
Avainsanat: Hoitotyöntekijä, maahanmuuttaja, kulttuurinen kompetenssi, monikulttuurisuus
Tämän tutkimuksen perusteella hoitotyöntekijöiden kulttuurinen osaaminen oli melko hyvää. Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijöiden kulttuuriseen osaamiseen olivat yhteydessä maahanmuuttajapotilaan hoitotyöhön liittyvä lisäkoulutus, työkokemus, ulkomaalaiset työtoverit, asuminen ulkomailla, maahanmuuttajapotilaiden kohtaamistiheys sekä hoitajan ikä. Maahanmuuttajapotilaan hoitoon liittyvällä lisäkoulutuksella oli merkittävin positiivinen vaikutus hoitajien kulttuuriseen osaamiseen. Pitkä työkokemus paransi hoitajien kulttuurista osaamista, kuten myös ulkomaiset työtoverit ja ulkomailla asuminen. Kulttuurin huomioivan hoitamiseen liittyvät aineelliset resurssit raportoitiin keskimäärin hieman riittämättömiksi. Hoitotyöntekijät olivat melko tyytyväisiä johtamiseen ja henkilöstöresursseihin. Suurin osa hoitajista koki, että esimiehet tukivat hyvää, monikulttuurista hoitotyötä, mutta se ei kuitenkaan aina näkynyt työnjaossa lisäaikana tai lisähenkilöstöresurssina maahanmuuttajataustaisia potilaita hoidettaessa.
Tämä tutkimus toteutettiin yliopistollisen sairaalan yhdellä toimialueella ja jatkossa vastaavan tutkimuksen tekeminen eri sairaaloissa isommalla tutkimusotoksella antaisi laajemman näkökulman hoitohenkilökunnan kulttuuriseen kompetenssiin. Tässä tutkimuksessa hoitajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan. Jatkossa olisi informatiivista kysyä maahanmuuttajataustaisten potilaiden ja asiakkaiden näkemystä hoitajien kulttuurisesta osaamisesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilöstön maahanmuuttajapotilaan hoitoon tai hoidontarpeen arviointiin liittyvän lisäkoulutuksen suunnittelussa.
Avainsanat: Hoitotyöntekijä, maahanmuuttaja, kulttuurinen kompetenssi, monikulttuurisuus