Korruptio mesotasolla: epäeettisen toiminnan ehkäiseminen organisaatiokulttuurillisten keinojen ja johtajuuden avulla
PASANEN, LAURI (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PASANEN, LAURI
2013
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-25Tiivistelmä
Tutkimukseni tehtävänä oli etsiä kuvailevia syitä sille, miksi eurooppalaisten organisaatioiden viralliset eettiset toimintaperiaatteet epäonnistuvat tarkoituksessaan eli eettiseen käyttäytymiseen pohjautuvan toiminnan tukemisessa. Tutkimusongelmassani tarkastelin virallisten keinojen riittämättömyyttä korruptionvastaisessa toiminnassa, minkä pohjalta tutkin eettisen organisaatiokulttuurin merkitystä epäeettisen toiminnan ehkäisemiseksi ja tähdensin, minkälaisella johtajuudella tuetaan eettisen organisaatiokulttuurin muodostumista.
Tutkimukseni on empiirinen ja se on laadittu valmiin aineiston pohjalta, joka koostui European Value Studyn (EVS) vuoden 2008 mikrotason aineistosta. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla haastattelemalla yksityisissä kotitalouksissa asuvia 18-74 ikäisiä henkilöitä eri puolilta Suomea. Haastateltavia oli yhteensä 1134. Käyttämässäni EVS:n aineistossa mitattiin Suomessa asuvien ihmisten asenteita, mieltymyksiä ja uskomuksia erilaisiin ilmiöihin ja asioihin, kuten esimerkiksi työhön, politiikkaan, uskontoon, etiikkaan ja erilaisiin henkilökohtaisiin taipumuksiin. Tutkimuksen kohdejoukoksi muodostui suomalaisessa yhteiskunnassa toimivien organisaatioiden työntekijät ja esimiehet, joiden käsityksiä moraalin kokemiseen, työtyytyväisyyteen, luottamuksen muodostumiseen mitattiin laadullisella analyysilla. Tutkimukseni toinen aineisto koostuu Ernst & Youngin vuonna 2011 tekemästä European Fraud Surveyn makrotason kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin Euroopassa toimivien yritysten 2365 työntekijää ja esimiestä. Ernst & Youngin aineistosta saatujen tulosten perusteella kuvailen eurooppalaisissa organisaatioissa toimivien työntekijöiden ja esimiesten käsityksiä siitä, miten eettiset toimintaperiaatteet todellisuudessa vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Tarkoituksenani on kartoittaa organisaatioiden toimijoiden käsityksiä korruption asettamista haasteista sekä selvittää, miten organisaatioiden johtohenkilöstö vastaa korruption asettamiin haasteisiin.
Tutkimuksessani luodaan selkeä kuva vallalla olevasta korruptionvastaisesta toiminnasta ja sen tieteellisistä lähestymistavoista. Tieteellisenä tavoitteenani on eksploratiivisen tiedon tuottaminen ymmärtämällä korruptio sosiaaliseksi ilmiöksi ja sitä kautta etsiä uusia lähestymistapoja korruptionvastaiseen toimintaan. Saamani tulokset viittaavat siihen, että työntekijät ja esimiehet ovat lähes yhtä mieltä siitä, että toimintaperiaatteita tulee noudattaa vasta sitten, kun niiden mukaan toimitaan oikein. Tutkimuksista käy myös ilmi se, että organisaatioiden henkilöstö uskoo johdon monesti toimivan asettamiaan eettisiä toimintaperiaatteita vastaan. Organisaatioissa koetaan, että työntekijöiden ja johdon välinen kommunikointi on puutteellista, mikä vaikuttaa eettisten toimintaperiaatteiden tehottomuuteen. Eettisyyttä tukevana tekijänä pidetään eettistä ja ihmiskeskeistä johtajuutta, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset arvot. Tutkimukseni mukaan johtajuudessa tulee ottaa huomioon, että moraalin kokeminen on riippuvainen työtyytyväisyyden ja luottamuksen kokemiseen. Työntekijät kokevat myös korkeampaa moraalia silloin, kun he luottavat toisiin ihmisiin, ja ovat tyytyväisempiä työhönsä silloin, kun he saavat osallistua päätöstentekoihin.
Asiasanat:korruptio, etiikka, organisaatiokulttuuri, epävirallinen organisaatio suhdejohtajuus, eettiset toimintaperiaatteet, governance
Tutkimukseni on empiirinen ja se on laadittu valmiin aineiston pohjalta, joka koostui European Value Studyn (EVS) vuoden 2008 mikrotason aineistosta. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla haastattelemalla yksityisissä kotitalouksissa asuvia 18-74 ikäisiä henkilöitä eri puolilta Suomea. Haastateltavia oli yhteensä 1134. Käyttämässäni EVS:n aineistossa mitattiin Suomessa asuvien ihmisten asenteita, mieltymyksiä ja uskomuksia erilaisiin ilmiöihin ja asioihin, kuten esimerkiksi työhön, politiikkaan, uskontoon, etiikkaan ja erilaisiin henkilökohtaisiin taipumuksiin. Tutkimuksen kohdejoukoksi muodostui suomalaisessa yhteiskunnassa toimivien organisaatioiden työntekijät ja esimiehet, joiden käsityksiä moraalin kokemiseen, työtyytyväisyyteen, luottamuksen muodostumiseen mitattiin laadullisella analyysilla. Tutkimukseni toinen aineisto koostuu Ernst & Youngin vuonna 2011 tekemästä European Fraud Surveyn makrotason kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin Euroopassa toimivien yritysten 2365 työntekijää ja esimiestä. Ernst & Youngin aineistosta saatujen tulosten perusteella kuvailen eurooppalaisissa organisaatioissa toimivien työntekijöiden ja esimiesten käsityksiä siitä, miten eettiset toimintaperiaatteet todellisuudessa vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Tarkoituksenani on kartoittaa organisaatioiden toimijoiden käsityksiä korruption asettamista haasteista sekä selvittää, miten organisaatioiden johtohenkilöstö vastaa korruption asettamiin haasteisiin.
Tutkimuksessani luodaan selkeä kuva vallalla olevasta korruptionvastaisesta toiminnasta ja sen tieteellisistä lähestymistavoista. Tieteellisenä tavoitteenani on eksploratiivisen tiedon tuottaminen ymmärtämällä korruptio sosiaaliseksi ilmiöksi ja sitä kautta etsiä uusia lähestymistapoja korruptionvastaiseen toimintaan. Saamani tulokset viittaavat siihen, että työntekijät ja esimiehet ovat lähes yhtä mieltä siitä, että toimintaperiaatteita tulee noudattaa vasta sitten, kun niiden mukaan toimitaan oikein. Tutkimuksista käy myös ilmi se, että organisaatioiden henkilöstö uskoo johdon monesti toimivan asettamiaan eettisiä toimintaperiaatteita vastaan. Organisaatioissa koetaan, että työntekijöiden ja johdon välinen kommunikointi on puutteellista, mikä vaikuttaa eettisten toimintaperiaatteiden tehottomuuteen. Eettisyyttä tukevana tekijänä pidetään eettistä ja ihmiskeskeistä johtajuutta, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset arvot. Tutkimukseni mukaan johtajuudessa tulee ottaa huomioon, että moraalin kokeminen on riippuvainen työtyytyväisyyden ja luottamuksen kokemiseen. Työntekijät kokevat myös korkeampaa moraalia silloin, kun he luottavat toisiin ihmisiin, ja ovat tyytyväisempiä työhönsä silloin, kun he saavat osallistua päätöstentekoihin.
Asiasanat:korruptio, etiikka, organisaatiokulttuuri, epävirallinen organisaatio suhdejohtajuus, eettiset toimintaperiaatteet, governance