Bedömning av muntlig språkkunskap. Reliabilitet och validitet i bedömning av högstadieelever med hjälp av den finländska nivåskalan för språkkunskaper
ALANEN, JOHANNA (2013)
ALANEN, JOHANNA
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23858
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23858
Tiivistelmä
Tämän pro gradu −tutkielman tavoitteena on selvittää vastaako oppilaiden suullinen kielitaito heidän saamaansa arvosanaa tarkan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen analyysin jälkeen ja onko saman arvosanan saaneiden oppilaiden kielitaidossa suuria eroja.Tutkielman laajemman kontekstin muodostaa suullisen kielitaidon arvioinnin reliabiliteetti ja validiteetti, kun arviointikriteerinä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenen oppilaan videoidusta suullisesta kokeesta. Aineiston analyysissä tarkastelen tarkoituksenmukaista viestintää, puheen sujuvuutta häiritseviä tekijöitä, ääntämistä, kielen laajuutta ja oikeellisuutta. Aineiston pohjalta vertaan systemaattisesti oppilaiden kielitaitoa heidän saamaansa arvosanaan sekä arvosanaa vastaavaan kuvaukseen kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Tutkielman teoriapohjan muodostaa suullisen kielitaidon testauksen ja arvioinnin tutkimus sekä kommunikatiivinen kompetenssi. Teoriaosuudessa tarkastelen lisäksi suullisen kielitaidon testauksen ja arvioinnin reliabiliteettia ja validiteettia sekä suullisen viestinnän ominaispiirteitä.
Tutkielmani osoittaa, että oppilaiden kielitaito vastaa melko hyvin heidän saamaansa arvosanaa, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Parhaiten arvosana korreloi kielitaidon kanssa tarkoituksenmukaisen viestinnän ja kielen laajuuden osa-alueilla, kun taas sujuvuutta, ääntämistä ja kielen oikeellisuutta tarkasteltaessa yhteys taitojen ja arvosanan välillä ei ollut yhtä yksiselitteinen. Erityisesti kahden oppilaan kohdalla kielitaidossa oli eroja saman arvosanan saaneiden kanssa. Oppilaiden kielitaidon sijoittaminen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon osoittautui haasteelliseksi, lähinnä oppilaiden taitojen heterogeenisuuden sekä asteikon kuvausten samankaltaisuuden ja suurehkon tulkinnanvaraisuuden vuoksi.
Oppilaiden suullisen kielitaidon kriteeripohjainen arviointi kielitaidon tasojen kuvausasteikon avulla osoittautui melko luotettavaksi, vaikka pieniä eroja oppilaiden välillä löytyikin. Taitotasoasteikon kuvaukset kaipaisivat tutkielman pohjalta tarkennusta ja kehittämistä, jotta ne toimisivat paremmin suullisen kielitaidon arvioinnin apuvälineenä.
Avainsanat: arviointi, suullinen kielitaito, kielitaidon tasojen kuvausasteikko, reliabiliteetti, validiteetti
Tutkimusaineisto koostuu kymmenen oppilaan videoidusta suullisesta kokeesta. Aineiston analyysissä tarkastelen tarkoituksenmukaista viestintää, puheen sujuvuutta häiritseviä tekijöitä, ääntämistä, kielen laajuutta ja oikeellisuutta. Aineiston pohjalta vertaan systemaattisesti oppilaiden kielitaitoa heidän saamaansa arvosanaan sekä arvosanaa vastaavaan kuvaukseen kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Tutkielman teoriapohjan muodostaa suullisen kielitaidon testauksen ja arvioinnin tutkimus sekä kommunikatiivinen kompetenssi. Teoriaosuudessa tarkastelen lisäksi suullisen kielitaidon testauksen ja arvioinnin reliabiliteettia ja validiteettia sekä suullisen viestinnän ominaispiirteitä.
Tutkielmani osoittaa, että oppilaiden kielitaito vastaa melko hyvin heidän saamaansa arvosanaa, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Parhaiten arvosana korreloi kielitaidon kanssa tarkoituksenmukaisen viestinnän ja kielen laajuuden osa-alueilla, kun taas sujuvuutta, ääntämistä ja kielen oikeellisuutta tarkasteltaessa yhteys taitojen ja arvosanan välillä ei ollut yhtä yksiselitteinen. Erityisesti kahden oppilaan kohdalla kielitaidossa oli eroja saman arvosanan saaneiden kanssa. Oppilaiden kielitaidon sijoittaminen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon osoittautui haasteelliseksi, lähinnä oppilaiden taitojen heterogeenisuuden sekä asteikon kuvausten samankaltaisuuden ja suurehkon tulkinnanvaraisuuden vuoksi.
Oppilaiden suullisen kielitaidon kriteeripohjainen arviointi kielitaidon tasojen kuvausasteikon avulla osoittautui melko luotettavaksi, vaikka pieniä eroja oppilaiden välillä löytyikin. Taitotasoasteikon kuvaukset kaipaisivat tutkielman pohjalta tarkennusta ja kehittämistä, jotta ne toimisivat paremmin suullisen kielitaidon arvioinnin apuvälineenä.
Avainsanat: arviointi, suullinen kielitaito, kielitaidon tasojen kuvausasteikko, reliabiliteetti, validiteetti