"Kipeimmät kokemukset ovat kasvun kannalta tärkeimmät." Laadullinen tutkimus parisuhde-erojen ja eronneen naisen esittämisen diskursseista Me Naiset -lehden henkilöhaastatteluissa 1970-2010-luvuilla
KORHONEN, NIINA (2013)
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23855
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23855
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee parisuhde-erojen ja eronneen naisen esittämisen diskursseja Me Naiset -lehden henkilöhaastatteluissa 1970–2010-luvuilla. Tutkimus selvittää, kuinka parisuhde-erojen representoinnin tavat ja erodiskurssit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana Me Naisten henkilöhaastatteluissa. Lisäksi tutkimus paneutuu siihen, onko erojuttujen diskurssi positiivista ja onko parisuhteen päättymisellä vaikutusta haastateltavan naiseuteen.
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu teorialähtöisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Analyysin kolmena keskeisimpänä avaimena on käytetty käsitteitä naiseus, representaatio ja diskurssi. Tutkimus sijoittuu feministisen mediatutkimuksen sekä aikakauslehtijulkisuuden, erityisesti naistenlehtien julkisuuden, tutkimuksen kentälle liikkuen yksityisen ja julkisen väliseen rajankäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Tutkimusaineisto koostuu Suomen suosituimman naistenlehden Me Naisten 51:stä henkilöhaastattelusta.
Eroamista käsittelevät henkilöhaastattelut ovat olennainen osa naistenlehden vakiintunutta sisältöä. Historiallinen tarkastelu paljastaa, kuinka erokerronta ja sitä määrittelevät diskurssit ovat muovautuneet nykypäivän kaltaisiksi vuosikymmen kerrallaan. Ajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevaa sukupuolisopimusta mukailevat muutokset ovat jättäneet jälkensä erojuttuihin sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Tällaisia käännekohtia ovat esimerkiksi 1970-luvun julkisuuden intimisoituminen, 1990-luvun familisoituminen sekä 2000-luvun parisuhdemuotojen moninaistuminen avioliitoista parisuhteiksi ja romansseiksi. Me Naisten henkilöhaastatteluissa eropuhetta tuotetaan toistuvien ja toistensa kanssa risteävien diskurssien avulla. Näiden diskurssien sisällä ero reprentoidaan aina seurauksiltaan positiiviseksi ja haastateltavan naiseutta muokkaavaksi. Lukijoilleen erotarinat tarjoavat samaistumisen ja identiteetin peilaamisen paikan, mikä on omiaan luomaan kestäviä lukijasuhteita. Journalistisesti tuotetun erotarinan käsittelytapoja ohjaa eniten naistenlehden genre.
Julkinen eropuhe vaikuttaa lukijoihinsa, luo malleja erokerrontaan ja myös heijastaa kulttuurissamme hyväksyttyjä ja arvostettuja asioita. Vuosikymmenten aikana Me Naiset on reagoinut sisällössään nopeasti heteroseksuaalisen avioelämän tapahtumiin ja naisen aseman yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet erohaastatteluihin. Nähtäväksi jää, millon 2010-luvulla mediajulkisuudessa paljon keskusteltu parisuhde- ja perhe-elämän monimuotoistuminen nostetaan vakiintuneeksi aiheeksi myös naistenlehden sivuille.
Asiasanat:diskurssi, representaatio, naiseus, teorialähtöinen sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, feministinen mediatutkimus, naistenlehti, naistenlehden julkisuus, parisuhde, eroaminen
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu teorialähtöisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Analyysin kolmena keskeisimpänä avaimena on käytetty käsitteitä naiseus, representaatio ja diskurssi. Tutkimus sijoittuu feministisen mediatutkimuksen sekä aikakauslehtijulkisuuden, erityisesti naistenlehtien julkisuuden, tutkimuksen kentälle liikkuen yksityisen ja julkisen väliseen rajankäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Tutkimusaineisto koostuu Suomen suosituimman naistenlehden Me Naisten 51:stä henkilöhaastattelusta.
Eroamista käsittelevät henkilöhaastattelut ovat olennainen osa naistenlehden vakiintunutta sisältöä. Historiallinen tarkastelu paljastaa, kuinka erokerronta ja sitä määrittelevät diskurssit ovat muovautuneet nykypäivän kaltaisiksi vuosikymmen kerrallaan. Ajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevaa sukupuolisopimusta mukailevat muutokset ovat jättäneet jälkensä erojuttuihin sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Tällaisia käännekohtia ovat esimerkiksi 1970-luvun julkisuuden intimisoituminen, 1990-luvun familisoituminen sekä 2000-luvun parisuhdemuotojen moninaistuminen avioliitoista parisuhteiksi ja romansseiksi. Me Naisten henkilöhaastatteluissa eropuhetta tuotetaan toistuvien ja toistensa kanssa risteävien diskurssien avulla. Näiden diskurssien sisällä ero reprentoidaan aina seurauksiltaan positiiviseksi ja haastateltavan naiseutta muokkaavaksi. Lukijoilleen erotarinat tarjoavat samaistumisen ja identiteetin peilaamisen paikan, mikä on omiaan luomaan kestäviä lukijasuhteita. Journalistisesti tuotetun erotarinan käsittelytapoja ohjaa eniten naistenlehden genre.
Julkinen eropuhe vaikuttaa lukijoihinsa, luo malleja erokerrontaan ja myös heijastaa kulttuurissamme hyväksyttyjä ja arvostettuja asioita. Vuosikymmenten aikana Me Naiset on reagoinut sisällössään nopeasti heteroseksuaalisen avioelämän tapahtumiin ja naisen aseman yhteiskunnalliset muutokset ovat heijastuneet erohaastatteluihin. Nähtäväksi jää, millon 2010-luvulla mediajulkisuudessa paljon keskusteltu parisuhde- ja perhe-elämän monimuotoistuminen nostetaan vakiintuneeksi aiheeksi myös naistenlehden sivuille.
Asiasanat:diskurssi, representaatio, naiseus, teorialähtöinen sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, feministinen mediatutkimus, naistenlehti, naistenlehden julkisuus, parisuhde, eroaminen