Asiantuntijat eduskunnassa. Asiantuntijakuulemiset kolmessa eduskunnan valiokunnassa.
LIUKKONEN, NELLI (2013)
2013
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23853
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23853
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan valiokuntien toimintaa ja etupäässä asiantuntijamenettelyä. Uutta näkökulmaa tuodaan analysoimalla erityisesti asiantuntijoiden käyttämän vallan luonnetta ja valiokunnissa muodostuvaa politiikkaverkostoa. Tutkimusaineistona käytetään yhteensä kahdeksaatoista valiokunnan jäsenen ja valiokuntaneuvoksen haastattelua kolmesta eri valiokunnasta. Nämä ovat valtionvarainvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä lakivaliokunta. Aineiston ovat keränneet tutkijat Anne Maria Holli ja Milja Saari vuosina 2008-2009. Tutkimukseen on valittu menetelmäksi faktanäkökulma.
Asiatuntijoiden vaikutusvaltaa lähestytään kahden näkökulman kautta. Ensinnäkin oletetaan, että jo asiantuntijaksi pääseminen voi edesauttaa vaikutustyötä. Siksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, miten asiantuntijoiden valintaa perustellaan ja erityisesti miten tiettyjä ryhmiä huomioidaan asiantuntijoina. Tutkimustulosten mukaan valiokunnissa käytetään usein samoja tahoja toistuvasti ja monet haastateltavat viittasivat peruslistaan tai -kaavaan. Valiokuntalaiset eivät kuitenkaan juuri tunnistaneet, että kuultavista puuttuisi ketään, vaikka samaan aikaan monet nostivat esille kuinka samat tahot toistuvat asiantuntijakuulemisissa.
Valiokunnan asiantuntijoiden avulla hahmotetaan, minkälainen verkosto valiokunnassa toimii. Verkostojen ääripäinä ovat asiaverkosto ja politiikkayhteisö, joista ensimmäinen muistuttaa pluralismia ja jälkimmäinen korporatismia. Haastatteluissa esiin nousseissa seikoissa korostui korporatismi. Valiokunnissa kuultiin usein samoja tahoja, jotka eivät juuri kilpaile keskenään. Lisäksi valiokunnan toiminta on suljettua ja siten kuultavaksi pääseminen edellyttää tietynlaisen kynnyksen ylittämistä.
Toisena tutkimuskysymyksenä valiokunnassa toimivilta kysyttiin heidän arviotaan asiantuntijoiden vaikuttavuudesta. Vaikuttaviksi kuvailtiin sellaisia tahoja, jotka pystyivät näyttämään esityksestä selkeän puutteen. Kun konkreettista puolueetonta tietoa arvostettiin, ”mielipiteille” ei annettu niinkään arvoa. Ylipäätänsä haastatellut vakuuttivat asiantuntijalla olevan todella mahdollisuuksia vaikuttaa. Vaikuttamiseen usein tarvitaan sekoitus suostuttelevaa valtaa ja hyvää ilmaisukykyä sekä asiantuntemukseen perustuvaa auktoriteettivaltaa ja tietojen hallitsemista.
Asiasanat:eduskunta, valiokunta, asiantuntija, politiikkaverkosto
Asiatuntijoiden vaikutusvaltaa lähestytään kahden näkökulman kautta. Ensinnäkin oletetaan, että jo asiantuntijaksi pääseminen voi edesauttaa vaikutustyötä. Siksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, miten asiantuntijoiden valintaa perustellaan ja erityisesti miten tiettyjä ryhmiä huomioidaan asiantuntijoina. Tutkimustulosten mukaan valiokunnissa käytetään usein samoja tahoja toistuvasti ja monet haastateltavat viittasivat peruslistaan tai -kaavaan. Valiokuntalaiset eivät kuitenkaan juuri tunnistaneet, että kuultavista puuttuisi ketään, vaikka samaan aikaan monet nostivat esille kuinka samat tahot toistuvat asiantuntijakuulemisissa.
Valiokunnan asiantuntijoiden avulla hahmotetaan, minkälainen verkosto valiokunnassa toimii. Verkostojen ääripäinä ovat asiaverkosto ja politiikkayhteisö, joista ensimmäinen muistuttaa pluralismia ja jälkimmäinen korporatismia. Haastatteluissa esiin nousseissa seikoissa korostui korporatismi. Valiokunnissa kuultiin usein samoja tahoja, jotka eivät juuri kilpaile keskenään. Lisäksi valiokunnan toiminta on suljettua ja siten kuultavaksi pääseminen edellyttää tietynlaisen kynnyksen ylittämistä.
Toisena tutkimuskysymyksenä valiokunnassa toimivilta kysyttiin heidän arviotaan asiantuntijoiden vaikuttavuudesta. Vaikuttaviksi kuvailtiin sellaisia tahoja, jotka pystyivät näyttämään esityksestä selkeän puutteen. Kun konkreettista puolueetonta tietoa arvostettiin, ”mielipiteille” ei annettu niinkään arvoa. Ylipäätänsä haastatellut vakuuttivat asiantuntijalla olevan todella mahdollisuuksia vaikuttaa. Vaikuttamiseen usein tarvitaan sekoitus suostuttelevaa valtaa ja hyvää ilmaisukykyä sekä asiantuntemukseen perustuvaa auktoriteettivaltaa ja tietojen hallitsemista.
Asiasanat:eduskunta, valiokunta, asiantuntija, politiikkaverkosto