Paikallisuutta vai läheisyyttä? Nuorten aikuisten Satakunnan Kansan lukijoiden alueelliset identiteetit ja maakuntalehtisuhde.
ERVASTI, ANU-ELINA (2013)
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23852
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23852
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee nuorten aikuisten maakuntalehden lukijuuden suhdetta heidän alueellisiin identiteetteihinsä. Kysyn, mikä maakuntalehdessä kiinnostaa 18–24-vuotiaita nuoria ja vaikuttaako juttujen paikallisuus niiden kiinnostavuuteen. Arvioin haastateltavien alueellisia identiteettejä ja niiden vaikutusta siihen, kuinka merkityksellisenä nämä kokevat paikallisuuden maakuntalehdessä.
Tutkimusaineistona ovat kahdelletoista 18–24-vuotiaalle Satakunnan Kansan lukijalle tehdyt teemahaastattelut. Haastattelut on purettu Atlas.ti –ohjelman avulla ja analysoitu kvalitatiivisesti teemoittelemalla. Apuna on käytetty myös kvantitatiivista kehystä, jolla on suuntaa antavasti mitattu haastateltavien alueellisten identiteettien vahvuutta ja maakuntalehteen sitoutumista.
Tutkimustulosten perusteella tärkein lehtijutun kiinnostavuutta lisäävä tekijä näyttää olevan sen sidos lukijan omaan elämään. Myös jutussa esiintyvät tutut paikat ja ihmiset lisäävät vahvasti sen kiinnostavuutta. Pelkkä paikallisuus ei riitä tekemään jutusta kiinnostavaa: fyysisen läheisyyden lisäksi juttujen täytyy olla lukijoille myös henkisesti läheisiä, jotta ne kykenisivät pitämään heidän kiinnostustaan yllä. Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita omaa kotipaikkakuntaansa koskettavista jutuista, mutta jotkut kokivat lähikuntia koskevat jutut tylsiksi, varsinkin jos haastateltavalla ei ollut mitään henkilökohtaista sidettä ko. paikkakuntaan.
Vahvasti kotiseutuunsa identifioituneet haastateltavat aikoivat tyypillisesti asua tulevaisuudessakin kotipaikkakunnallaan. He kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi, seurasivat usein kunnallispolitiikkaa ja olivat joko toimineet luottamustoimissa tai vapaaehtoistehtävissä tai olivat kiinnostuneita sellaisista. Vahvimmin identifioituneet haastateltavat eivät vaikuttaneet innokkaammilta lehdenlukijoilta kuin keskimääräisesti identifioituneet, vaan joistakin vastauksista oli erotettavissa jopa muita voimakkaampaa kritiikkiä maakuntalehteä kohtaan. Sen sijaan ne haastateltavat, joiden alueellinen identiteetti näyttäytyi heikoimpana, vaikuttivat hieman vähemmän innokkailta maakuntalehden lukijoilta kuin muut haastateltavat.
Asiasanat:alueellinen identiteetti, maakuntalehdet, paikallisuus, nuoret aikuiset
Tutkimusaineistona ovat kahdelletoista 18–24-vuotiaalle Satakunnan Kansan lukijalle tehdyt teemahaastattelut. Haastattelut on purettu Atlas.ti –ohjelman avulla ja analysoitu kvalitatiivisesti teemoittelemalla. Apuna on käytetty myös kvantitatiivista kehystä, jolla on suuntaa antavasti mitattu haastateltavien alueellisten identiteettien vahvuutta ja maakuntalehteen sitoutumista.
Tutkimustulosten perusteella tärkein lehtijutun kiinnostavuutta lisäävä tekijä näyttää olevan sen sidos lukijan omaan elämään. Myös jutussa esiintyvät tutut paikat ja ihmiset lisäävät vahvasti sen kiinnostavuutta. Pelkkä paikallisuus ei riitä tekemään jutusta kiinnostavaa: fyysisen läheisyyden lisäksi juttujen täytyy olla lukijoille myös henkisesti läheisiä, jotta ne kykenisivät pitämään heidän kiinnostustaan yllä. Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita omaa kotipaikkakuntaansa koskettavista jutuista, mutta jotkut kokivat lähikuntia koskevat jutut tylsiksi, varsinkin jos haastateltavalla ei ollut mitään henkilökohtaista sidettä ko. paikkakuntaan.
Vahvasti kotiseutuunsa identifioituneet haastateltavat aikoivat tyypillisesti asua tulevaisuudessakin kotipaikkakunnallaan. He kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi, seurasivat usein kunnallispolitiikkaa ja olivat joko toimineet luottamustoimissa tai vapaaehtoistehtävissä tai olivat kiinnostuneita sellaisista. Vahvimmin identifioituneet haastateltavat eivät vaikuttaneet innokkaammilta lehdenlukijoilta kuin keskimääräisesti identifioituneet, vaan joistakin vastauksista oli erotettavissa jopa muita voimakkaampaa kritiikkiä maakuntalehteä kohtaan. Sen sijaan ne haastateltavat, joiden alueellinen identiteetti näyttäytyi heikoimpana, vaikuttivat hieman vähemmän innokkailta maakuntalehden lukijoilta kuin muut haastateltavat.
Asiasanat:alueellinen identiteetti, maakuntalehdet, paikallisuus, nuoret aikuiset