Prosessiajattelun soveltuminen kuntien johtamiseen ja käyttöönoton haasteet Case Sastamala
JOKINEN, LILLI (2012)
2012
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-20
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23841
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23841
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoitus on kartoittaa prosessijohtamisen eri soveltumismahdollisuuksia kuntajohtamiseen. Tutkimus on luoteeltaan tapaustutkimus, jossa Sastamalan kaupungin esimerkin kautta peilataan prosessijohtamisen soveltamisen käytännön mahdollisuuksia sekä haasteita, joihin soveltamisessa on törmätty.
Aiheen käsittelyn kannalta on oleellista pureutua myös kuntajohtamiseen yleisemmällä tasolla esitellen sille ominaisia piirteitä. Lisäksi tuodaan esiin niitä seikkoja, joiden vuoksi kunnissa on käynnissä paljon organisaatioon ja johtamisjärjestelmään liittyviä muutoksia.
Sastamalan tapausta koskeva materiaali on kerätty haastattelemalla kahdeksaa kaupungin hallinnon hyvin tuntemaa henkilöä. Haastattelulajina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Haastatteluista saatua aineistoa peilataan prosessijohtamisen soveltumiseen teorian kanssa kolmen eri näkökulman kautta. Kunnan poliittinen ja ammatillinen johtamisjärjestelmä näkökulmana aineistoon on kuntajohtamisen kannalta tärkein. Asiakkuus nousee tutkimuksessa vahvasti esille ja sitä kautta sen käyttäminen näkökulmana aineiston analysoinnissa on perusteltua. Viimeisenä aineistoon paneudutaan vielä laadun näkökulman kautta.
Prosessijohtamisen soveltumiselle kuntaan löydettiin paljon puoltavia näkökulmia haastatteluiden kautta, mutta myös haasteita nousi esiin. Sastamalan tapausesimerkki toi konkreettista tietoa niistä haasteita, mitä jo teorian kautta oli noussut esiin. Kunta julkishallinnollisena toimijana yksityiselle sektorille luodussa mallissa loi mielenkiintoisia näkökulmia myös siihen millaisia kehittämistarpeita kunnilla on.
Asiasanat: Prosessijohtaminen, kuntajohtaminen, Sastamalan kaupunki
Aiheen käsittelyn kannalta on oleellista pureutua myös kuntajohtamiseen yleisemmällä tasolla esitellen sille ominaisia piirteitä. Lisäksi tuodaan esiin niitä seikkoja, joiden vuoksi kunnissa on käynnissä paljon organisaatioon ja johtamisjärjestelmään liittyviä muutoksia.
Sastamalan tapausta koskeva materiaali on kerätty haastattelemalla kahdeksaa kaupungin hallinnon hyvin tuntemaa henkilöä. Haastattelulajina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Haastatteluista saatua aineistoa peilataan prosessijohtamisen soveltumiseen teorian kanssa kolmen eri näkökulman kautta. Kunnan poliittinen ja ammatillinen johtamisjärjestelmä näkökulmana aineistoon on kuntajohtamisen kannalta tärkein. Asiakkuus nousee tutkimuksessa vahvasti esille ja sitä kautta sen käyttäminen näkökulmana aineiston analysoinnissa on perusteltua. Viimeisenä aineistoon paneudutaan vielä laadun näkökulman kautta.
Prosessijohtamisen soveltumiselle kuntaan löydettiin paljon puoltavia näkökulmia haastatteluiden kautta, mutta myös haasteita nousi esiin. Sastamalan tapausesimerkki toi konkreettista tietoa niistä haasteita, mitä jo teorian kautta oli noussut esiin. Kunta julkishallinnollisena toimijana yksityiselle sektorille luodussa mallissa loi mielenkiintoisia näkökulmia myös siihen millaisia kehittämistarpeita kunnilla on.
Asiasanat: Prosessijohtaminen, kuntajohtaminen, Sastamalan kaupunki