Työntekijöiden luovuuteen vaikuttavat tekijät ja luovuutta edistävä johtajuus
KARPPINEN, LAURI (2013)
2013
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23836
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23836
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rinnakkain sekä työntekijöiden luovuuteen vaikuttavia tekijöitä että luovuutta edistävän johtajuuden erityispiirteitä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä yksilösidonnaisen luovuuden ilmiötä koskevaa ymmärrystä ja siten selvittää luovuuden edistämiseen soveltuvan johtajuuden sisältöä sekä erityispiirteitä. Tutkimuksen aihealue on ajankohtainen johtuen siitä, että nykyaikaisessa liike-elämässä innovatiivisuudella ja sen edellyttämällä luovuudella on havaittu erityisen korostuneet asemat yritysten kilpailukykyä määrittävinä tekijöinä.
Tutkimuksessa pyritään muodostamaan sellainen teoreettinen viitekehys, joka syntetisoi molempien tutkimuskysymysten aihealueita käsitteleviä aiempia tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Luovuutta edistävän johtajuuden tarkastelussa keskitytään teoreettisessa viitekehyksessä kahteen eri johtajuusteoriaan; transformationaaliseen johtajuuteen ja valtaistavaan johtajuuteen. Näiden keskenään erityyppisten johtajuusmallien tarkasteluun on päädytty tässä tutkimuksessa johtuen siitä, että niiden luovuutta edistävistä vaikutuksista on havaittu viitteitä aiemmissa tutkimuksissa.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus toteutetaan kollektiivisena, kolmen eri organisaation tarkasteluun keskittyneenä case-tutkimuksena. Tutkimuksen case-organisaatioksi on valittu mainostoimisto Ilme Oy, alkoholijuomayhtiö Altia Oyj:n tuotekehitysfunktio sekä Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Case-organisaatioiden valinta perustui luovuuden korostuneeseen asemaan organisaatioiden liiketoiminnassa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kuudessa teemahaastattelussa, jotka toteutettiin maalis-huhtikuussa 2013. Haastateltaviksi henkilöiksi valittiin jokaisesta case-organisaatiosta yksi johtaja ja tämän sellainen alainen, jonka työnkuvassa luovalla työskentelyllä on keskeinen rooli. Tutkimuksen aineiston analysointi toteutetaan välttäen vahvaa teoria- tai aineistolähtöisyyttä. Tutkimuksessa pyritäänkin mahdollistamaan aineiston sekä akateemisen tutkimuskentän havaintojen välinen vuoropuhelu.
Tämän tutkimuksen tuloksissa esitetään lukuisia tekijöitä, joiden on havaittu vaikuttavan työntekijöiden luovuuteen. Tutkimuksen johtopäätöksissä pyritään hahmottelemaan sellaista mallia, joka kuvaisi työntekijöiden luovuuteen vaikuttavien tekijöiden kokonaiskenttää perustuen tässä ja aiemmissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, että tehokkaassa luovuutta edistävässä johtajuudessa yhdistyy eri piirteitä sekä transformationaalisen että valtaistavan johtajuuden teorioista. Tutkimuksen johtopäätöksissä kuvataan luovuutta edistävän johtajuuden sisältöä ja osa-alueita tämän sekä aiempien tutkimusten tulosten väliseen synteesiin perustuen.
Asiasanat:Luovuus, johtajuus, transformationaalinen johtajuus, valtaistava johtajuus, jaettu johtajuus
Tutkimuksessa pyritään muodostamaan sellainen teoreettinen viitekehys, joka syntetisoi molempien tutkimuskysymysten aihealueita käsitteleviä aiempia tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Luovuutta edistävän johtajuuden tarkastelussa keskitytään teoreettisessa viitekehyksessä kahteen eri johtajuusteoriaan; transformationaaliseen johtajuuteen ja valtaistavaan johtajuuteen. Näiden keskenään erityyppisten johtajuusmallien tarkasteluun on päädytty tässä tutkimuksessa johtuen siitä, että niiden luovuutta edistävistä vaikutuksista on havaittu viitteitä aiemmissa tutkimuksissa.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus toteutetaan kollektiivisena, kolmen eri organisaation tarkasteluun keskittyneenä case-tutkimuksena. Tutkimuksen case-organisaatioksi on valittu mainostoimisto Ilme Oy, alkoholijuomayhtiö Altia Oyj:n tuotekehitysfunktio sekä Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Case-organisaatioiden valinta perustui luovuuden korostuneeseen asemaan organisaatioiden liiketoiminnassa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kuudessa teemahaastattelussa, jotka toteutettiin maalis-huhtikuussa 2013. Haastateltaviksi henkilöiksi valittiin jokaisesta case-organisaatiosta yksi johtaja ja tämän sellainen alainen, jonka työnkuvassa luovalla työskentelyllä on keskeinen rooli. Tutkimuksen aineiston analysointi toteutetaan välttäen vahvaa teoria- tai aineistolähtöisyyttä. Tutkimuksessa pyritäänkin mahdollistamaan aineiston sekä akateemisen tutkimuskentän havaintojen välinen vuoropuhelu.
Tämän tutkimuksen tuloksissa esitetään lukuisia tekijöitä, joiden on havaittu vaikuttavan työntekijöiden luovuuteen. Tutkimuksen johtopäätöksissä pyritään hahmottelemaan sellaista mallia, joka kuvaisi työntekijöiden luovuuteen vaikuttavien tekijöiden kokonaiskenttää perustuen tässä ja aiemmissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, että tehokkaassa luovuutta edistävässä johtajuudessa yhdistyy eri piirteitä sekä transformationaalisen että valtaistavan johtajuuden teorioista. Tutkimuksen johtopäätöksissä kuvataan luovuutta edistävän johtajuuden sisältöä ja osa-alueita tämän sekä aiempien tutkimusten tulosten väliseen synteesiin perustuen.
Asiasanat:Luovuus, johtajuus, transformationaalinen johtajuus, valtaistava johtajuus, jaettu johtajuus