Älä ole kyllästyttävä, kypsymätön tylsimys: Elämäntaito-oppaiden suomennosten käännösstrategiat
KAPANEN, ELISA (2013)
2013
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23835
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23835
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia erilaisia käännösstrategioita elämäntaito-oppaiden suomennoksissa on käytetty. Suomen markkinoilla elämäntaito-oppaat ovat verrattain tuore, mutta sitäkin menestyneempi genre; elämäntaito-oppaiden suomentaminen on aloitettu todenteolla vasta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, mutta kyseessä on silti nykysuomen myydyin tietokirjallisuuden laji. Vuonna 2011 Suomen markkinoilla oli yli 900 eri nimikettä elämäntaito-oppaita, osa näistä käännöksiä ja osa suomeksi tuotettuja teoksia.
Käännöstieteellistä tutkimusta elämäntaito-oppaiden parissa on tehty vain vähän. Anna Maurasen vuonna 2006 julkaisemassa artikkelissa ”Genre, käännös ja korpus; elämäntaito-oppaat tarkastelussa” tutkittiin rinnakkain elämäntaito-oppaiden suomennoksia ja suomalaisessa kulttuuripiirissä tuotettuja elämäntaito-oppaita korpustutkimuksen keinoin. Mauranen toteaa artikkelinsa johtopäätöksenä, että sekä Suomessa tuotetut että suomennetut elämäntaito-oppaat osoittivat paljon vieraannuttavia piirteitä. Suomennoksissa tämä piirre oli läsnä voimakkaammin kuin Suomessa tuotetuissa teoksissa. Maurasen löydösten lisäksi myös Douglas Robinsonin jälkikoloniaalisen käännösteorian valossa tutkielmani hypoteesina olikin, että elämäntaito-oppaat on suomennettu enemmän vieraannuttavaa kuin kotouttavaa kokonaiskäännösstrategiaa noudattaen.
Tutkielmaani varten laadin lähinnä Jan Pedersenin, mutta jonkin verran myös Ritva Leppihalmeen teorioihin nojaavan käännösstrategioiden luokittelun, jossa paikallisstrategiat jaetaan ensin kahteen pääluokkaan, kotouttaviin ja vieraannuttaviin strategioihin, ja sitten vielä kuuteen luokkaan, joista jokainen jakaantuu kahteen alaluokkaan.
Tämän luokittelun avulla analysoin aineistoni, jonka olin kerännyt vertailemalla kolmea valitsemaani elämäntaito-oppaan suomennosta niiden lähdeteksteihin. Tutkielmani aineiston muodostivat kaksi amerikkalaista elämäntaito-opasta, Richard Carlsonin Don’t Sweat the Small Stuff About Money ja Phillip McGraw’n Family First, sekä brittiläisen Allen Carrin teos Easy Way to Stop Smoking suomennoksineen. Aineistostani löytyi monia erilaisia käännösstrategioita, mutta se ei kuitenkaan tukenut alkuperäistä hypoteesiani vieraannuttavan käännösstrategian ylivoimaisuudesta; jokaisessa analysoimassani teoksessa oli käytetty runsaasti myös erilaisia kotouttavia strategioita.
Asiasanat:elämäntaito-oppaat, käännösstrategiat, käännösnormit, paikallisstrategiat, kotouttaminen, vieraannuttaminen
Käännöstieteellistä tutkimusta elämäntaito-oppaiden parissa on tehty vain vähän. Anna Maurasen vuonna 2006 julkaisemassa artikkelissa ”Genre, käännös ja korpus; elämäntaito-oppaat tarkastelussa” tutkittiin rinnakkain elämäntaito-oppaiden suomennoksia ja suomalaisessa kulttuuripiirissä tuotettuja elämäntaito-oppaita korpustutkimuksen keinoin. Mauranen toteaa artikkelinsa johtopäätöksenä, että sekä Suomessa tuotetut että suomennetut elämäntaito-oppaat osoittivat paljon vieraannuttavia piirteitä. Suomennoksissa tämä piirre oli läsnä voimakkaammin kuin Suomessa tuotetuissa teoksissa. Maurasen löydösten lisäksi myös Douglas Robinsonin jälkikoloniaalisen käännösteorian valossa tutkielmani hypoteesina olikin, että elämäntaito-oppaat on suomennettu enemmän vieraannuttavaa kuin kotouttavaa kokonaiskäännösstrategiaa noudattaen.
Tutkielmaani varten laadin lähinnä Jan Pedersenin, mutta jonkin verran myös Ritva Leppihalmeen teorioihin nojaavan käännösstrategioiden luokittelun, jossa paikallisstrategiat jaetaan ensin kahteen pääluokkaan, kotouttaviin ja vieraannuttaviin strategioihin, ja sitten vielä kuuteen luokkaan, joista jokainen jakaantuu kahteen alaluokkaan.
Tämän luokittelun avulla analysoin aineistoni, jonka olin kerännyt vertailemalla kolmea valitsemaani elämäntaito-oppaan suomennosta niiden lähdeteksteihin. Tutkielmani aineiston muodostivat kaksi amerikkalaista elämäntaito-opasta, Richard Carlsonin Don’t Sweat the Small Stuff About Money ja Phillip McGraw’n Family First, sekä brittiläisen Allen Carrin teos Easy Way to Stop Smoking suomennoksineen. Aineistostani löytyi monia erilaisia käännösstrategioita, mutta se ei kuitenkaan tukenut alkuperäistä hypoteesiani vieraannuttavan käännösstrategian ylivoimaisuudesta; jokaisessa analysoimassani teoksessa oli käytetty runsaasti myös erilaisia kotouttavia strategioita.
Asiasanat:elämäntaito-oppaat, käännösstrategiat, käännösnormit, paikallisstrategiat, kotouttaminen, vieraannuttaminen