Ymmärrän mitä luen - vai ymmärränkö? : vertaileva tutkimus ulko- ja sisäsuomalaisten lasten tekstinymmärtämisestä
HYVÄRINEN, JARNO; PUNKANEN, ELISE (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HYVÄRINEN, JARNO
PUNKANEN, ELISE
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää tekstinymmärtämisen tasoa ulkosuomalaisten lasten keskuudessa ja verrata saatuja tuloksia sisäsuomalaisten lasten tekstinymmärtämistaitoon. Lisäksi haluttiin kartoittaa eri taustamuuttujien yhteyttä tekstinymmärtämiseen, oppilaiden käsityksiä lukutaidosta ja tekstinymmärtämisestä sekä niitä tekijöitä, jotka ohjaavat oppilasta tekstinymmärtämiseen liittyvissä tehtävissä. Ulkosuomalaisten lasten monikielinen oppimisympäristö ja tekstinymmärtämisen asema opetuksessa olivat myös eräitä tutkimuksen painopistealueita.Teoreettisen viitekehyksen rungon muodostaa Vähäpassin (1987) teoria tekstinymmärtämisen tasoista sekä erilaiset käsitykset lukutaidosta ja tekstinymmärtämisestä. Lisäksi teoriataustassa pohditaan tekstinymmärtämisen opetusta ja monikielisen oppimisympäristön yhteyttä yksilön kehitykseen ennen kaikkea lukutaidon kannalta.Tutkimuksen kohdejoukko koostui 172 oppilaasta, joista 87 oli sisäsuomalaisia ja 85 ulkosuomalaisia. Teemahaastatteluun osallistui yhteensä 14 oppilasta, joista 6 oli sisäsuomalaisia ja 8 ulkosuomalaisia. Opettajia oli mukana 19, joista 4 Suomesta ja loput ulkomailta.Varsinaisen tekstinymmärtämismittarin ohella tutkimukseen kuului oppilaille, huoltajille ja opettajille suunnatut kyselyt. Lisäksi oppilaiden tekstinymmärtämiseen liittyviä ajatusprosesseja selvitettiin teemahaastattelun avulla.Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin apuna tilastollisina menetelminä mm. t-testiä, yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysia, korrelaatiokertoimia sekä regressioanalyysia. Lisäksi haastatteluja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin.Tutkimuksen koko aineistoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että oppilaat pystyivät keskimäärin ratkaisemaan kaksikolmasosaa annetuista tehtävistä. Faktatekstejä ymmärrettiin fiktioita paremmin. Tehtävätyypeistä taas monivalinta oli tiivistelmää helpompi. Eri tekstinymmärtämistasoista arvioiva ymmärtäminen hallittiin parhaiten ja eniten vaikeuksia tuotti päättely.Ulkosuomalaiset oppilaat menestyivät paremmin kuin sisäsuomalaiset ja toisaalta taas tytöt paremmin kuin pojat tekstinymmärtämisessä. Ulkosuomalaiset olivat oppineet aikaisemmin lukemaan ja heille oli luettu enemmän ennen oman lukutaidon kehittymistä kuin sisäsuomalaisille. Sisäsuomalaiset taas käyttivät ja arvostivat enemmän suomen kieltä.Taustamuuttujista yhteyttä tekstinymmärtämiseen ilmeni isän koulutuksella, lukuharrastuksella, lukemaanoppimisiällä ja sillä, miten paljon lapselle oli luettu, ennen kuin hän oppi itse lukemaan. Oppilaan omalla ja opettajan antamalla arviolla osoittautui olevan erittäin merkitsevä yhteys tekstinymmärtämiseen.Ulkosuomalaisilla oppilaiden lukuharrastus ja lukemaanoppimisikä selitti tilastollisesti parhaiten tekstinymmärtämistä. Lukuharrastus selitti myös sisäsuomalaisilla voimakkaasti tekstinymmärtämistä. Lisäksi tekstinymmärtämistä selitti tilastollisesti merkitsevästi suomen kielen käytön määrä sekä miten paljon oppilaalle oli luettu ennen kuin hän oppi itse lukemaan.Kun oppilaita pyydettiin kertomaan, mitä he käsittivät lukemisella ja tekstinymmärtämisellä, näki suurin osa nämä käsitteet toisistaan irrallaan oleviksi. Kaikki vastanneet pitivät omassa elämässään lukemista keskeisenä taitona ja erityisesti tekstinymmärtämisen katsottiin olevan lukemisessa tärkeämpää kuin mekaanisen lukemisen sujuva hallinta. Kuitenkin oppilaiden määritellessä hyvän lukijan ominaisuuksia, he luettelivat pääosin mekaaniseen lukemiseen liittyviä piirteitä.Tekstinymmärtämiseen liittyvissä tehtävissä käytettiin paljon ns. vaihtoehtojen eliminointimenetelmää. Suurin osa ei kuitenkaan pystynyt perustelemaan vastauksiaan ja perusteluita pyrittiin arvailemaan ja muistamaan ulkoa tekstin kohtia.Ulkosuomalaisille tehdyn haastattelun perusteella huomattiin, että koulun aloittamisen ulkomailla oli lähes jokainen suomalainen kokenut hankalaksi. Yhtä oppilasta lukuunottamatta kaikki haastatellut kokivat monikielisen opetuksen kuitenkin tällä hetkellä mieluisaksi ja kiinnostavaksi. Kuusi oppilasta kahdeksasta kertoi ulkomailla asuessaankin pitävänsä suomen kieltä tärkeänä.Opetuksella ei havaittu olevan voimakasta tilastollista yhteyttä tekstinymmärtämiseen. Ainoastaan tekstien käsittelyn useudella ja toistavalla tekstinymmärtämisellä oli tilastollisesti oireellinen yhteys. Tutkimukseen osallistuneiden koulujen tekstinymmärtämisen opetus nojautui vielä vanhoihin käsityksiin lukemisesta ja sen opettamisesta. Esimerkiksi prosessilukemista ja monipuolisten strategioiden hyödyntämistä ilmeni tuskin lainkaan opettajien vastauksissa.Äidinkielen opetuksessa tulisikin huolehtia lukutaidon ja ennen kaikkea tekstinymmärtämisen monipuolisesta kehittämisestä. Erilaisten lukemisstrategioiden ja yleensä prosessilukemisen perustaitojen hallinta olisi nostettava opetuksen kulmakiveksi paitsi äidinkielessä, niin myös muussa opetuksessa.Asiasanat: lukutaito - ulkosuomalaiset - lapset, tekstit - ymmärtäminen - koululaiset, lukutaito - vertaileva tutkimus