Mielipidekirjoitusten vaikuttavuus Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen suunnittelussa
HUILLA, TUOMAS (2013)
2013
Kunta- ja aluejohtaminen - Local and Regional Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23817
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23817
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan mielipidekirjoitusten vaikuttavuutta yhdyskuntasuunnittelussa kansalaisosallistujan näkökulmasta. Empiirisenä tarkastelukohteena toimii Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu vuosina 2006 – 2009. Tutkielmassa pyritään vastaamaan siihen, miten mielipidekirjoitusten perusteella kansalaisosallistujat hankkeen vuorovaikutteisuuden kokevat ja kuinka vaikuttavaa osallistuminen suunnitteluprosessissa on ollut.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys hahmottaa kirjallisuuden avulla yleisen suunnitteluparadigman muutosta rationaalisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua. Suunnitteluteorioiden pohjalta rakentuu aineiston analyysissä käytettävä teemoittelu, jonka avulla tarkastellaan suunnittelun vuorovaikutteisuuden onnistumista. Tutkimuksen aineisto on kaksijakoinen. Ensimmäisen osan aineistoa muodostavat Aamulehdessä 2006 – 2009 julkaistut hankkeen kommunikatiivisuutta käsitelleet mielipidekirjoitukset. Aineiston toisen puolen muodostavat hankevastaavan ja yhteysviranomaisen tuottamat viralliset ympäristävaikutusten arviointi (YVA) – dokumentit. Aineiston kannalta keskeistä oli selvittää miten kansalaiset ovat suunnittelun kommunikatiivisuuden kokeneet, sekä kuinka hyvin asiantuntijoiden ja kansalaisten välinen vuoropuhelu hankkeen suunnittelussa on onnistunut.
Suurin osa Aamulehden mielipidepalstalle kirjoitetuista hanketta koskevista mielipidekirjoituksista kommentoi kriittisesti hankkeen suunnittelun kommunikatiivisuutta. Mikään yksittäinen teema ei noussut mielipidekirjoituksista erityisesti esiin, vaan kritiikki kohdistui tasaisesti eri suunnittelun vuorovaikutusmenetelmiin. Virallisten YVA – dokumenttien perusteella mielipidekirjoitukset eivät saaneet suunnitteluprosessissa aidosti vaikuttavaa roolia. Dokumenteissa mielipidekirjoitusten käsittely oli näennäistä ja prosessin loppua kohden vähenevää.
Asiasanat:Osallistuminen, suunnittelu, vuorovaikutus, vaikuttavuus
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys hahmottaa kirjallisuuden avulla yleisen suunnitteluparadigman muutosta rationaalisesta suunnittelusta kohti kommunikatiivista suunnittelua. Suunnitteluteorioiden pohjalta rakentuu aineiston analyysissä käytettävä teemoittelu, jonka avulla tarkastellaan suunnittelun vuorovaikutteisuuden onnistumista. Tutkimuksen aineisto on kaksijakoinen. Ensimmäisen osan aineistoa muodostavat Aamulehdessä 2006 – 2009 julkaistut hankkeen kommunikatiivisuutta käsitelleet mielipidekirjoitukset. Aineiston toisen puolen muodostavat hankevastaavan ja yhteysviranomaisen tuottamat viralliset ympäristävaikutusten arviointi (YVA) – dokumentit. Aineiston kannalta keskeistä oli selvittää miten kansalaiset ovat suunnittelun kommunikatiivisuuden kokeneet, sekä kuinka hyvin asiantuntijoiden ja kansalaisten välinen vuoropuhelu hankkeen suunnittelussa on onnistunut.
Suurin osa Aamulehden mielipidepalstalle kirjoitetuista hanketta koskevista mielipidekirjoituksista kommentoi kriittisesti hankkeen suunnittelun kommunikatiivisuutta. Mikään yksittäinen teema ei noussut mielipidekirjoituksista erityisesti esiin, vaan kritiikki kohdistui tasaisesti eri suunnittelun vuorovaikutusmenetelmiin. Virallisten YVA – dokumenttien perusteella mielipidekirjoitukset eivät saaneet suunnitteluprosessissa aidosti vaikuttavaa roolia. Dokumenteissa mielipidekirjoitusten käsittely oli näennäistä ja prosessin loppua kohden vähenevää.
Asiasanat:Osallistuminen, suunnittelu, vuorovaikutus, vaikuttavuus