Suomen poliittinen eliitti ja eliittiin rekrytoituminen
BAKIR, SELINA (2013)
BAKIR, SELINA
2013
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23813
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23813
Tiivistelmä
Tämä pro gradu- tutkielma käsittelee Suomen poliittista eliittiä ja sen sosiaalisen taustan tutkimusta. Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena on selvittää, että vaikuttavatko tietyt sosiaalisen taustan tekijät eliittiin rekrytoitumiseen ja, jos vaikuttavat niin, mitkä ne yhtäläiset tekijät ovat. Tässä eliitin oikeaoppinen määrittäminen käsitteenä ja eliittiteorian huomioiminen viitekehyksenä nousee hyvin olennaiseen asemaan. Työ on rajattu tarkastelemaan vuoden 1987 hallituksen puolueiden puheenjohtajia vuoden 2011 hallituksen puolueiden puheenjohtajiin. Tarkoituksena on tarkastella näiden valittujen henkilöiden sosiaalista taustaa eliittitutkimuksen ja -teorian näkökulmasta sekä verrata niitä toisiinsa. Eliittiteoriaa käytettäessä viitekehyksenä Vilfredo Pareto ja Gaetano Mosca nousevat olennaisiksi teoreetikoiksi ja sosiaalista taustaa tutkittaessa puolestaan Ilkka Ruostetsaaren valta- ja eliittitutkimus.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliittiselle eliitille on havaittavissa yhteneviä sosiaalisen taustan tekijöitä, jotka oletettavasti vaikuttavat eliittiin rekrytoitumiseen. Näitä tekijöitä ovat muun muassa koulutustaso, kodin vaikutukset, vanhempien vaikutukset ja alueellinen jakautuneisuus.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ole tehdä esimerkkitapauksien perusteella yleistyksiä vaan tarkoituksena on sosiaalisten taustojen tutkimuksen ja eliittiteorian valossa tarkastella tapauskohtaisesti kahden eri hallituksen jäsenten taustoja. Sosiaalisen taustan tutkimuksen perusteella pelkästään ei voida sanoa eliittiin rekrytoitumisen syyt ja seuraukset, mutta sen avulla voidaan yrittää tutkia yhteiskunnan jäsenten lähtökohtien tasa-arvoisuutta sekä yleisesti yhteiskunnan rakennetta.
Avainsanat: Eliitti, eliittiteoria, poliittinen eliitti, tapaustutkimus, sosiaalisen taustan tutkimus, valta
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliittiselle eliitille on havaittavissa yhteneviä sosiaalisen taustan tekijöitä, jotka oletettavasti vaikuttavat eliittiin rekrytoitumiseen. Näitä tekijöitä ovat muun muassa koulutustaso, kodin vaikutukset, vanhempien vaikutukset ja alueellinen jakautuneisuus.
Tutkimuksen tarkoituksena ei ole tehdä esimerkkitapauksien perusteella yleistyksiä vaan tarkoituksena on sosiaalisten taustojen tutkimuksen ja eliittiteorian valossa tarkastella tapauskohtaisesti kahden eri hallituksen jäsenten taustoja. Sosiaalisen taustan tutkimuksen perusteella pelkästään ei voida sanoa eliittiin rekrytoitumisen syyt ja seuraukset, mutta sen avulla voidaan yrittää tutkia yhteiskunnan jäsenten lähtökohtien tasa-arvoisuutta sekä yleisesti yhteiskunnan rakennetta.
Avainsanat: Eliitti, eliittiteoria, poliittinen eliitti, tapaustutkimus, sosiaalisen taustan tutkimus, valta