Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kokemuksellista terveyttä viheralueilta - Lähiviheralueen etäisyyden ja käytön, ulkoiluseuran sekä luontosuuntautuneisuuden yhteydet koettuun terveyteen ja sairausoireisiin

HÄMÄLÄINEN, JOHANNA (2013)

 
Avaa tiedosto
gradu06899.pdf (433.9Kt)
Lataukset: 



HÄMÄLÄINEN, JOHANNA
2013

Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23810
Tiivistelmä
Luonto- ja viheralueiden myönteisten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten taustalla olevista tekijöistä tiedetään vasta vähän. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisessa yhteydessä lähimmän viheralueen etäisyys, sen käyttö, ulkoiluseura ja luontosuuntautuneisuus ovat koettuun terveyteen tai sairausoireisiin. Viheralueella vierailun useutta ja käynnin kestoa tutkittiin erikseen kesän ja talven osalta.

Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2005 postikyselynä. Yksinkertainen satunnaisotos (n = 1107) koostui 15–75-vuotiaista helsinkiläisistä ja tamperelaisista. Osatarkasteluna tutkittiin erikseen matalassa sosioekonomisessa asemassa olevia (n = 139). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ensin Pearsonin korrelaatiokertoimilla ja sitten regressioanalyyseillä, joiden perusteella muodostettiin mallit mediaatioanalyyseihin.

Koko aineiston regressioanalyyseissä parempaa koettua terveyttä ja vähäisempiä itsearvioituja sairausoireita selittivät lähiviheralueen pidempi talvikäytön kesto ja matalampi luontosuuntautuneisuus. Kuitenkin kun talvikäytön kesto otettiin välittäväksi tekijäksi mediaatioanalyyseissä, korkeampi luontosuuntautuneisuus ennusti parempaa koettua terveyttä ja vähäisempiä sairausoireita. Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla matalampi luontosuuntautuneisuus selitti vähäisempiä sairausoireita, mutta koettua terveyttä ei selittänyt mikään valituista muuttujista regressioanalyyseissä. Lisäksi matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla viheralueen läheisyys oli korrelatiivisessa yhteydessä vähäisempiin sairausoireisiin.

Tulosten perusteella lähiviheralueiden käytöllä, erityisesti talviaikaan, on myönteisiä yhteyksiä koettuun terveyteen ja sairausoireisiin. Luontosuuntautuneisuus puolestaan vaikuttanee kokemukselliseen terveyteen sekä kielteisesti että myönteisesti riippuen siitä, miten paljon luonnossa oleilee. Jatkossa on syytä tutkia fyysisen terveyden rinnalla myös mielenterveyttä ja etsiä välittäviä tekijöitä pitkittäisasetelmien avulla. Koska lähiviheralueilla näyttää olevan myönteistä merkitystä terveyden kannalta, on kansantaloudellisesti järkevää säilyttää ja rakentaa niitä. Lisäksi viheralueiden määrän ja laadun sosiaalisesti oikeudenmukaiseen jakautumiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Asiasanat:etäisyys, koettu terveys, luontosuuntautuneisuus, lähiviheralue, sairausoireet, ulkoiluseura, viheralue
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36346]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste