Lapsisotilaan elämää. Narratiivis-elämäkerrallinen tutkimus Ishmael Beahin kertomista lapsisotilaskokemuksista

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani perehdyn lapsisotilaan elämään Sierra Leonesta kotoisin olevan Ishmael Beahin kirjoittaman omaelämäkerran pohjalta. Tarkoituksena on selvittää, miten Ishmael muuttui lapsesta tappamaan kykeneväksi sotilaaksi, mitä traumoja ja oireita tästä elämänvaiheesta ja toiminnasta hänelle seurasi, ja miten Ishmaelin eheytyminen kuntoutuksessa lapsisotilasuran jälkeen eteni. Aineistooni olen perehtynyt narratiivis-elämäkerrallisin keinoin. Elämäkerrallisesta tutkimusperinteestä kumpuaa tavoitteeni keskittyä kertojan kokemaan elämään. Teen tämän narratiivisesta suuntauksesta käsin, jossa lähtökohtana on kertojan ainutlaatuisen näkökulman ymmärtäminen.

Lähtökohtana Ishmaelin muutoksessa lapsesta sotilaaksi on hänen vaikeaksi muuttunut elämäntilanteensa. Hän on menettänyt perheensä ja kotinsa, kärsii nälästä, eikä sodan runtelemassa Sierra Leonessa keksi muuta keinoa selviytyä hengissä kuin armeijan joukkoihin liittyminen. Muita muutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat vihan- ja kostonhalun lietsomiseen painottuva propagandistinen sotilaskoulutus, huumausaineet sekä tiivis taistelijayhteisö, johon Ishmael kuului. Lapsisotilaana toimimisen seurauksena Ishmael kärsi peloista, unettomuudesta ja painajaisista, vieroitusoireista, harhoista sekä päänsäryistä. Hän myös haavoittui sotilaana toimiessaan. Viisitoistavuotiaana, toimittuaan lapsisotilaana lähes kolme vuotta, Ishmael pääsee mukaan UNICEFin suorittamaan aseistariisuntaan ja kuntoutukseen. Kuntoutus alkaa vastahakoisissa ja vihamielisissä tunnelmissa, Ishmael on väkivaltainen ja haluton suostumaan kuntoutusprosessiin. Kuntoutuksessa hän saa kuitenkin kokea rakkautta ja hyväksyntää, joka vähitellen tuo pintaan syyllisyydentunteet sodassa tehdyistä pahoista teoista, ja sotavuosien vaikeiden kokemusten työstäminen ja sureminen voi alkaa. Ishmael uudelleenintegroidaan kahdeksan kuukauden kuntoutuksen jälkeen setänsä perheeseen, mutta sotimisen jatkuessa Sierra Leonessa Ishmael onnistuu pakenemaan maasta ja pääsee asumaan Yhdysvaltoihin New Yorkiin.

Kansainvälisen sosiaalityön näkökulmasta tutkimukseni tulokset ovat rohkaisevia: kun auttamishalua löytyy, lapsisotilaan kuntouttaminen, yhteiskuntaan uudelleenintegroiminen ja normaaliin elämään kiinni auttaminen on mahdollista. Tämä on kuitenkin haasteellista työtä, johon ei useinkaan ole tarjolla riittäviä taloudellisia resursseja. Lapsisotilaiden käyttöä vastaan taistelee mm. Coalition to Stop the Use of Child Soldiers, joka ehdottaakin sellaisten toimintastrategioiden kehittämistä, jotka pureutuvat lapsisotilaiden käytön syihin. Yhtenä ajatuksena on esitetty, että YK:n turvallisuusneuvosto voisi käyttää voimakkaampia painostuskeinoja lasten värväämisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi aseistautuneiden ryhmien julkinen nimeäminen on saanut joitakin ryhmiä luopumaan lapsisotilaiden käytöstä. Myös kansainvälisellä tuomitsemisella ja sanktioilla voi olla suuri vaikutus lapsisotilaiden käytön vähenemiseen. Lasten kestävä suojelu vaatii sellaisten olosuhteiden muuttamista, jotka mahdollistavat rekrytoinnin. Köyhyys on yksi tällainen lapsisotilaaksi joutumiselle altistava tekijä, johon puuttuminen voisi vähentää lasten määrää aikuisten aiheuttamissa konflikteissa taistelijoina eri puolilla maailmaa.

Asiasanat: lapsisotilas, trauma, kansainvälinen sosiaalityö, kuntoutus, uudelleenintegrointi