Mistä on hyvät kulttuurisivut tehty? Laatu kulttuuriosastojen esimiesten kokemana
SALONEN, AINO (2013)
SALONEN, AINO
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23804
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23804
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni neljän levikki- ja lukijamääriltään suurimman suomalaisen, päivittäin ilmestyvän sanomalehden kulttuuritoimitusten esimiesten käsityksiä ja kokemuksia kulttuurijournalismin laadusta.
Haluan tutkimuksellani paitsi suunnata huomion kulttuurijournalismiin myös osallistua journalismin laadusta yleisemmin käytyyn keskusteluun kulttuurisivujen näkökulmasta. Laadulle ei ole olemassa yhtä kattavaa selitystä, vaan se on vahvasti subjektiivinen käsite ja pitää aina määritellä kontekstissaan. Sen lisäksi, että etsin määritelmiä nimenomaan kulttuuriosaston laadulle, tärkeät alakysymykseni ovat, millaiset tekijät mahdollistavat laadukkaan kulttuurijournalismin ja mikä puolestaan rajoittaa tekemästä laadukasta kulttuurijournalismia.
Perinteinen kulttuuriosasto on painottanut taidetta, ja sen kivijalka on ollut kritiikki. Vuosikymmenten varrella kulttuurijournalismin painopiste on kuitenkin liikkunut kohti entistä journalistisempia työskentelytapoja ja tyyliä, hylkäämättä kuitenkaan traditioita.
Tutkimukseni kontekstina on suomalainen ja ulkomainen kulttuurijournalismin tutkimus sekä suomalaisen kulttuurijournalismin ja varsinkin päivälehtien kulttuuriosastojen historia. Suhteutan aineistoni myös niin sanottua median murrosta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, koska journalismin yleiset tuulet heijastuvat myös kulttuuritoimituksiin. Talouslama ja teknologinen muutos luovat kulttuuriosaston olosuhteet samalla tavalla kuin sanomalehden muillakin osastoilla.
Aineistoni keräsin puolistrukturoiduilla, laadullisilla teemahaastatteluilla. HaastattelinHelsingin Sanomien,Aamulehden,Turun SanomienjaKalevankulttuuritoimitusten nykyisiä esimiehiä syksyllä 2012. Analyysissani olen jaotellut aineistoani tavoitellun ja saavutetun laadun mukaan. Pyrin siis kartoittamaan kulttuuritoimitusten esimiesten käsityksiä siitä, millaiseen laatuun he työllään pyrkivät ja miten he mielestään onnistuvat siinä. Kysymykseen laadusta liittyy oleellisesti se, miten esimiehet näkevät kulttuurisivujen yleisön: kenelle heidän kuvailemaansa laatua tehdään
Tutkielmassani käsitellään kulttuuriosastojen painopisteitä, arvoja, lukijasuhdetta juttutyyppejä, työskentelytapoja ja olosuhteita sekä kulttuurijournalistin osaamista esimiesten näkökulmasta.
Asiasanat:kulttuurijournalismi, kulttuuriosasto, kulttuuritoimitus, sanomalehdet, esteettinen paradigma, journalistinen paradigma, median murros, laatu
Haluan tutkimuksellani paitsi suunnata huomion kulttuurijournalismiin myös osallistua journalismin laadusta yleisemmin käytyyn keskusteluun kulttuurisivujen näkökulmasta. Laadulle ei ole olemassa yhtä kattavaa selitystä, vaan se on vahvasti subjektiivinen käsite ja pitää aina määritellä kontekstissaan. Sen lisäksi, että etsin määritelmiä nimenomaan kulttuuriosaston laadulle, tärkeät alakysymykseni ovat, millaiset tekijät mahdollistavat laadukkaan kulttuurijournalismin ja mikä puolestaan rajoittaa tekemästä laadukasta kulttuurijournalismia.
Perinteinen kulttuuriosasto on painottanut taidetta, ja sen kivijalka on ollut kritiikki. Vuosikymmenten varrella kulttuurijournalismin painopiste on kuitenkin liikkunut kohti entistä journalistisempia työskentelytapoja ja tyyliä, hylkäämättä kuitenkaan traditioita.
Tutkimukseni kontekstina on suomalainen ja ulkomainen kulttuurijournalismin tutkimus sekä suomalaisen kulttuurijournalismin ja varsinkin päivälehtien kulttuuriosastojen historia. Suhteutan aineistoni myös niin sanottua median murrosta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, koska journalismin yleiset tuulet heijastuvat myös kulttuuritoimituksiin. Talouslama ja teknologinen muutos luovat kulttuuriosaston olosuhteet samalla tavalla kuin sanomalehden muillakin osastoilla.
Aineistoni keräsin puolistrukturoiduilla, laadullisilla teemahaastatteluilla. HaastattelinHelsingin Sanomien,Aamulehden,Turun SanomienjaKalevankulttuuritoimitusten nykyisiä esimiehiä syksyllä 2012. Analyysissani olen jaotellut aineistoani tavoitellun ja saavutetun laadun mukaan. Pyrin siis kartoittamaan kulttuuritoimitusten esimiesten käsityksiä siitä, millaiseen laatuun he työllään pyrkivät ja miten he mielestään onnistuvat siinä. Kysymykseen laadusta liittyy oleellisesti se, miten esimiehet näkevät kulttuurisivujen yleisön: kenelle heidän kuvailemaansa laatua tehdään
Tutkielmassani käsitellään kulttuuriosastojen painopisteitä, arvoja, lukijasuhdetta juttutyyppejä, työskentelytapoja ja olosuhteita sekä kulttuurijournalistin osaamista esimiesten näkökulmasta.
Asiasanat:kulttuurijournalismi, kulttuuriosasto, kulttuuritoimitus, sanomalehdet, esteettinen paradigma, journalistinen paradigma, median murros, laatu