LUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN YHTEYS RAPORTOITUIHIN SAIRAUSOIREISIIN
JÄÄSKELÄINEN, HANNA (2013)
JÄÄSKELÄINEN, HANNA
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23803
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23803
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisten luonto- ja hyvinvointitekijöiden yhteyttä koettuihin fyysisiin sairausoireisiin. Erityisesti oltiin kiinnostuneita pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan kysymykseen, ennustavatko koetut sairausoireet, asuinalueen viher- ja luontoalueilla käyntien useus ja kesto, lähimmät viher- ja vesialueet, mielipaikassa käyntien useus ja kesto, mielipaikan etäisyys, elämään tyytyväisyys, koettu stressi, elpyminen, luontosuuntautuneisuus sekä asuinalueen viher- tai luontoalueilla käyntien seura 10 kuukautta myöhemmin raportoituja koettuja sairausoireita. Lisäksi pyrittiin vertailemaan, miten osa edellä mainituista yhteyksistä näkyy kunkin kyselykerran poikkileikkausaineistoissa.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella osana ”Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi” –hanketta. Väestörekisterikeskukselta tilattiin satunnaisotos yhteensä 3000 tamperelaista ja helsinkiläisestä. Kyselyyn vastasi 1273 henkilöä, ja 710 vapaaehtoisesta jatkokyselyyn 10 kuukautta myöhemmin vastasi 427. Vastaajat olivat iältään 15–75-vuotiaita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koetut sairausoireet, elämään tyytyväisyys ja viher- tai luontoalueiden käyntien kesto ennustivat merkitsevästi 10 kuukautta myöhemmin raportoituja viimeisen kuukauden aikana koettuja sairausoireita. Mitä vähemmän tutkittava koki sairausoireita, mitä tyytyväisempi hän oli elämäänsä ja mitä pidempään hän viipyi viher- tai luontoalueilla, sitä vähemmän tutkittava myöhemmin raportoi sairausoireita. Lisäksi poikkileikkauksista havaittiin, että luontosuuntautuneisuus ja elämään tyytyväisyys olivat yhteydessä kyselykertakohtaisiin koettuihin sairausoireisiin. Mitä vähemmän tutkittava oli luontosuuntautunut ja mitä enemmän elämäänsä tyytyväinen, sitä vähemmän hän koki sillä hetkellä sairausoireita. Ainoastaan toisella kyselykerralla mielipaikoissa käyntien useus oli myös yhteydessä sairausoireisiin. Mitä useammin tutkittava kävi mielipaikassa, sitä enemmän hän sillä hetkellä raportoi kokevansa sairausoireita.
Tutkimuksen tuloksilla voisi tulevaisuudessa olla hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi terveydenhuollossa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, mitkä tekijät pidemmällä aikavälillä vaikuttavat suomalaisten kaupunkilaisten tuntemiin korkeaan verenpaineeseen, lihas-, selkä-, pää- ja vatsaoireisiin sekä yleiseen epämukavuuden tuntuun kehossa. Myös poikkileikkauksellisista tekijöistä saatiin lisää tietoa. Jatkossa olisi hyvä tutkia lisää erityisesti sitä, millä tekijöillä voidaan vaikuttaa elämään tyytyväisyyteen, viher- tai luontoalueilla käyntien kestoon, luontosuuntautuneisuuteen ja mielipaikassa käyntien useuteen, sillä edellisten on havaittu olevan yhteydessä koettuihin sairausoireisiin ja jopa ennustavan niitä yli ajan.
Asiasanat:sairausoireet, luontoympäristö, mielipaikka, elpyminen, luontosuuntautuneisuus, elämään tyytyväisyys, koettu stressi, sosiaalinen seura
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella osana ”Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi” –hanketta. Väestörekisterikeskukselta tilattiin satunnaisotos yhteensä 3000 tamperelaista ja helsinkiläisestä. Kyselyyn vastasi 1273 henkilöä, ja 710 vapaaehtoisesta jatkokyselyyn 10 kuukautta myöhemmin vastasi 427. Vastaajat olivat iältään 15–75-vuotiaita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koetut sairausoireet, elämään tyytyväisyys ja viher- tai luontoalueiden käyntien kesto ennustivat merkitsevästi 10 kuukautta myöhemmin raportoituja viimeisen kuukauden aikana koettuja sairausoireita. Mitä vähemmän tutkittava koki sairausoireita, mitä tyytyväisempi hän oli elämäänsä ja mitä pidempään hän viipyi viher- tai luontoalueilla, sitä vähemmän tutkittava myöhemmin raportoi sairausoireita. Lisäksi poikkileikkauksista havaittiin, että luontosuuntautuneisuus ja elämään tyytyväisyys olivat yhteydessä kyselykertakohtaisiin koettuihin sairausoireisiin. Mitä vähemmän tutkittava oli luontosuuntautunut ja mitä enemmän elämäänsä tyytyväinen, sitä vähemmän hän koki sillä hetkellä sairausoireita. Ainoastaan toisella kyselykerralla mielipaikoissa käyntien useus oli myös yhteydessä sairausoireisiin. Mitä useammin tutkittava kävi mielipaikassa, sitä enemmän hän sillä hetkellä raportoi kokevansa sairausoireita.
Tutkimuksen tuloksilla voisi tulevaisuudessa olla hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi terveydenhuollossa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, mitkä tekijät pidemmällä aikavälillä vaikuttavat suomalaisten kaupunkilaisten tuntemiin korkeaan verenpaineeseen, lihas-, selkä-, pää- ja vatsaoireisiin sekä yleiseen epämukavuuden tuntuun kehossa. Myös poikkileikkauksellisista tekijöistä saatiin lisää tietoa. Jatkossa olisi hyvä tutkia lisää erityisesti sitä, millä tekijöillä voidaan vaikuttaa elämään tyytyväisyyteen, viher- tai luontoalueilla käyntien kestoon, luontosuuntautuneisuuteen ja mielipaikassa käyntien useuteen, sillä edellisten on havaittu olevan yhteydessä koettuihin sairausoireisiin ja jopa ennustavan niitä yli ajan.
Asiasanat:sairausoireet, luontoympäristö, mielipaikka, elpyminen, luontosuuntautuneisuus, elämään tyytyväisyys, koettu stressi, sosiaalinen seura