LASTENSUOJELUN PAIKALLINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ - Sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja johdon jäsennyksiä
SALMINEN, REETTA (2013)
SALMINEN, REETTA
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23797
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23797
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on suurehkon suomalaisen kaupungin lastensuojelun palvelujärjestelmä johdon ja henkilöstön näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto on kerätty kaupungin tilaajayksikölle lastensuojelun arviointiraporttia varten osana syventävien opintojeni harjoittelua. Aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla vuosien 2011–2012 vaihteessa. Raportin tavoitteena oli tuottaa palveluiden kehittämistä varten tietoa lastensuojelun palveluiden toimivuudesta ja tapahtuneista muutoksista lastensuojelun tilanteessa. Raporttia varten haastattelin kaupungin lastensuojeluyksiköiden johtajia sekä työntekijöitä.
Pro gradu -työssäni syvensin arviointiraporttia varten keräämäni haastatteluaineiston käsittelyä. Tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteenani olivat johdon ja työntekijöiden tuottamat lastensuojelun palveluiden jäsennykset. Tavoitteenani oli muodostaa käsitys lastensuojelun palvelukentän kokonaistoimivuudesta ja isoimmista haasteista johdon ja työntekijöiden näkökulmasta. Tähän liittyen tutkin myös moniammatillisen yhteistyön toimivuutta palveluiden välillä sekä asiakkaan asemaa palveluissa työntekijöiden kokemana. Tutkimusaineistoni muodostui yhdestätoista haastattelusta, joissa edustettuina oli lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, perheiden kotiin tehtävien työmuotojen sosiaaliohjaajia sekä lastensuojelun palvelukokonaisuuksien johdon edustajia. Tutkimukseni on toteutettu aineisto- ja teorialähtöisyyttä yhdistävän sisällönanalyysin menetelmin käytäntötutkimuksellisesta näkökulmasta.
Tutkimusanalyysissäni teemoittelin aineiston kahdeksaan eri luokkaan: 1) Kohtaavatko asiakkaiden tarpeet ja palvelut 2) tulevatko asiakkaat autetuiksi palveluissa 3) palvelukentän sirpaleisuus ja palveluiden erikoistuminen 4) lastensuojelun sosiaalityön ylikuormitus 5) työ moniammatillisissa verkostoissa 6) palvelutietous ja tiedon kulku palveluiden välillä 7) vastuun kysymys palveluissa sekä 8) palveluiden kehittäminen. Tutkimukseni toi esiin eri ammattiryhmien puhuvan palveluista eri näkökulmista. Johdon puhe korosti uudenlaista moniammatillista palvelukulttuuria sekä palvelukokonaisuuksien hahmotusta lastensuojelussa ja lapsiperheiden palveluissa. Sosiaalityöntekijät toivat esiin oman työn rajaamisen vaikeutta, vastuutaan suhteessa muihin palveluihin ja asiakkaan asemaa palveluissa. Sosiaaliohjaajat korostivat perheiden ja erityisesti lapsen asemaa palvelujärjestelmässä. Lastensuojelun palvelujärjestelmä näyttäytyi tutkimuksessani prosessin loppupäähän painottuneena ja kuormittuneena. Järjestelmän ongelmakohtina asiakkaan kannalta näyttäytyivät siirtymät ja vastuun pallottelu palveluiden välillä sekä palveluiden päällekäisyys samassa perheessä
Lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissa palveluvalikon on todettu olevan valtakunnallisella tasolla hyvin hajanainen ja kuntien välisten erojen suuria. Paikallisia lastensuojelun todellisuuksia ei myöskään ole riittävässä määrin kartoitettu. Lastensuojeluun liittyen tarvittaisiin tutkimukseni perusteella enemmän monitieteellistä, sektorien rajat ylittävää tieteellistä tutkimusta sekä käytännön ja tutkimuksen nykyistäkin tiiviimpää vuoropuhelua. Sosiaalityöntekijöiden sekä lapsen ja perheen omaa ääntä palveluihin liittyen pitäisi nostaa esille nykyistä voimakkaammin. Tämän mahdollistaisivat esimerkiksi kunnalliset kehittäjäsosiaalityöntekijät ja kokemusasiantuntijuusprojektit lastensuojelussa.
Asiasanat:Lastensuojelu, sosiaalipalvelujärjestelmä, palveluiden kehittäminen
Pro gradu -työssäni syvensin arviointiraporttia varten keräämäni haastatteluaineiston käsittelyä. Tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteenani olivat johdon ja työntekijöiden tuottamat lastensuojelun palveluiden jäsennykset. Tavoitteenani oli muodostaa käsitys lastensuojelun palvelukentän kokonaistoimivuudesta ja isoimmista haasteista johdon ja työntekijöiden näkökulmasta. Tähän liittyen tutkin myös moniammatillisen yhteistyön toimivuutta palveluiden välillä sekä asiakkaan asemaa palveluissa työntekijöiden kokemana. Tutkimusaineistoni muodostui yhdestätoista haastattelusta, joissa edustettuina oli lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, perheiden kotiin tehtävien työmuotojen sosiaaliohjaajia sekä lastensuojelun palvelukokonaisuuksien johdon edustajia. Tutkimukseni on toteutettu aineisto- ja teorialähtöisyyttä yhdistävän sisällönanalyysin menetelmin käytäntötutkimuksellisesta näkökulmasta.
Tutkimusanalyysissäni teemoittelin aineiston kahdeksaan eri luokkaan: 1) Kohtaavatko asiakkaiden tarpeet ja palvelut 2) tulevatko asiakkaat autetuiksi palveluissa 3) palvelukentän sirpaleisuus ja palveluiden erikoistuminen 4) lastensuojelun sosiaalityön ylikuormitus 5) työ moniammatillisissa verkostoissa 6) palvelutietous ja tiedon kulku palveluiden välillä 7) vastuun kysymys palveluissa sekä 8) palveluiden kehittäminen. Tutkimukseni toi esiin eri ammattiryhmien puhuvan palveluista eri näkökulmista. Johdon puhe korosti uudenlaista moniammatillista palvelukulttuuria sekä palvelukokonaisuuksien hahmotusta lastensuojelussa ja lapsiperheiden palveluissa. Sosiaalityöntekijät toivat esiin oman työn rajaamisen vaikeutta, vastuutaan suhteessa muihin palveluihin ja asiakkaan asemaa palveluissa. Sosiaaliohjaajat korostivat perheiden ja erityisesti lapsen asemaa palvelujärjestelmässä. Lastensuojelun palvelujärjestelmä näyttäytyi tutkimuksessani prosessin loppupäähän painottuneena ja kuormittuneena. Järjestelmän ongelmakohtina asiakkaan kannalta näyttäytyivät siirtymät ja vastuun pallottelu palveluiden välillä sekä palveluiden päällekäisyys samassa perheessä
Lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissa palveluvalikon on todettu olevan valtakunnallisella tasolla hyvin hajanainen ja kuntien välisten erojen suuria. Paikallisia lastensuojelun todellisuuksia ei myöskään ole riittävässä määrin kartoitettu. Lastensuojeluun liittyen tarvittaisiin tutkimukseni perusteella enemmän monitieteellistä, sektorien rajat ylittävää tieteellistä tutkimusta sekä käytännön ja tutkimuksen nykyistäkin tiiviimpää vuoropuhelua. Sosiaalityöntekijöiden sekä lapsen ja perheen omaa ääntä palveluihin liittyen pitäisi nostaa esille nykyistä voimakkaammin. Tämän mahdollistaisivat esimerkiksi kunnalliset kehittäjäsosiaalityöntekijät ja kokemusasiantuntijuusprojektit lastensuojelussa.
Asiasanat:Lastensuojelu, sosiaalipalvelujärjestelmä, palveluiden kehittäminen