Attityder till den svenska språklagen. En analys av attityduttryck i den interpersonella strukturen i tidningstexter 2002-2011
HAAPALA, RIIKKA (2013)
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23793
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23793
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee asenteita Ruotsin vuonna 2009 voimaan astunutta kielilakia kohtaan neljässä ruotsalaisessa sanomalehdessä, jotka ovat aamulehdet Svenska Dagbladet (SvD) ja Dagens Nyheter (DN) sekä iltapäivälehdet Aftonbladet (AB) ja Expressen (Exp). Materiaali koostuu 46 vuosina 2002–2011 ilmestyneestä lehtiartikkelista, joissa puhutaan kielilaista. Artikkelien tekstilajit ovat uutisartikkeli, lyhyt uutisteksti, kulttuuriartikkeli, blogiteksti, mielipidekirjoitus ja kolumni.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää missä määrin lehtiartikkeleissa esiintyy kielilakia koskevia asenteita, minkälaisia ne ovat ja miten ne ilmenevät. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia asenne-eroja eri tekstilajien ja eri lehtien välillä on. Lopuksi tutkitaan, onko lehtien poliittisella linjalla vaikutusta asenteisiin. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen ja osaltaan myös kvantitatiivinen. Metodina käytetään tekstianalyysia ja lähemmin rakenneanalyysia, jolla selvitetään tekstin interpersoonallista rakennetta siltä osin, että tekstin asenteet paljastuvat. Tutkimus keskittyy tekstien kirjoittajien sekä heidän haastattelemiensa ja lainaamiensa ihmisten asenteisiin. Teoriataustana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria, johon rakenneanalyysi pohjautuu.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähes kaikki lehtiartikkelit sisältävät asenteita kielilakia kohtaan ja ne ilmenevät pääosin suorina mielipiteinä, joita kutsutaan tutkielmassa asennelauseiksi, sekä emotiivisina sanoina. Asenteet ovat kulttuuriartikkeleissa, blogiteksteissä, mielipidekirjoituksissa sekä kolumneissa enimmäkseen positiivisia ja uutisartikkeleissa sekä lyhyissä uutisteksteissä negatiivisia. Uutisartikkeleissa, lyhyissä uutisteksteissä ja kulttuuriartikkeleissa asenteet esiintyvät enimmäkseen lainauksissa, kun taas mielipidekirjoituksissa, kolumneissa ja blogiteksteissä asenteet ovat yleensä kirjoittajan omia. Kaikki lehdet paitsi Exp suhtautuvat pääosin positiivisesti lakiin. SvD:n ja AB:n artikkelit sisältävät prosentuaalisesti eniten asenneilmauksia. Aamulehdet sisältävät keskimäärin enemmän asenteita kuin iltapäivälehdet. Sekä aamu- että iltapäivälehdet suhtautuvat pääosin positiivisesti lakiin. Lehtien poliittiset linjat eivät vaikuta artikkelien asenteisiin.
Tutkittujen lehtiartikkelien suosituin aihe on englannin muodostama uhka ruotsin kielelle. Lisäksi artikkeleissa puhutaan paljon lain hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta niin Ruotsissa kuin EU:ssakin. Lain sisältöä myös kritisoidaan monessa tekstissä ja lain voimaantulon jälkeen julkaistut tekstit taas käsittelevät enimmäkseen lain rikkomuksia. Yleisesti ottaen kielilaki on herättänyt Ruotsissa paljon kiinnostusta ja aihe on lehtiartikkelien perusteella selvästi tärkeä ruotsalaisten keskuudessa.
Asiasanat:asenne, kielilaki, interpersoonallinen rakenne, lehtikieli
Tutkielman tarkoituksena on selvittää missä määrin lehtiartikkeleissa esiintyy kielilakia koskevia asenteita, minkälaisia ne ovat ja miten ne ilmenevät. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia asenne-eroja eri tekstilajien ja eri lehtien välillä on. Lopuksi tutkitaan, onko lehtien poliittisella linjalla vaikutusta asenteisiin. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen ja osaltaan myös kvantitatiivinen. Metodina käytetään tekstianalyysia ja lähemmin rakenneanalyysia, jolla selvitetään tekstin interpersoonallista rakennetta siltä osin, että tekstin asenteet paljastuvat. Tutkimus keskittyy tekstien kirjoittajien sekä heidän haastattelemiensa ja lainaamiensa ihmisten asenteisiin. Teoriataustana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria, johon rakenneanalyysi pohjautuu.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähes kaikki lehtiartikkelit sisältävät asenteita kielilakia kohtaan ja ne ilmenevät pääosin suorina mielipiteinä, joita kutsutaan tutkielmassa asennelauseiksi, sekä emotiivisina sanoina. Asenteet ovat kulttuuriartikkeleissa, blogiteksteissä, mielipidekirjoituksissa sekä kolumneissa enimmäkseen positiivisia ja uutisartikkeleissa sekä lyhyissä uutisteksteissä negatiivisia. Uutisartikkeleissa, lyhyissä uutisteksteissä ja kulttuuriartikkeleissa asenteet esiintyvät enimmäkseen lainauksissa, kun taas mielipidekirjoituksissa, kolumneissa ja blogiteksteissä asenteet ovat yleensä kirjoittajan omia. Kaikki lehdet paitsi Exp suhtautuvat pääosin positiivisesti lakiin. SvD:n ja AB:n artikkelit sisältävät prosentuaalisesti eniten asenneilmauksia. Aamulehdet sisältävät keskimäärin enemmän asenteita kuin iltapäivälehdet. Sekä aamu- että iltapäivälehdet suhtautuvat pääosin positiivisesti lakiin. Lehtien poliittiset linjat eivät vaikuta artikkelien asenteisiin.
Tutkittujen lehtiartikkelien suosituin aihe on englannin muodostama uhka ruotsin kielelle. Lisäksi artikkeleissa puhutaan paljon lain hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta niin Ruotsissa kuin EU:ssakin. Lain sisältöä myös kritisoidaan monessa tekstissä ja lain voimaantulon jälkeen julkaistut tekstit taas käsittelevät enimmäkseen lain rikkomuksia. Yleisesti ottaen kielilaki on herättänyt Ruotsissa paljon kiinnostusta ja aihe on lehtiartikkelien perusteella selvästi tärkeä ruotsalaisten keskuudessa.
Asiasanat:asenne, kielilaki, interpersoonallinen rakenne, lehtikieli