Nuorten masentuneisuus ja perhetekijät
WARGH, MEERI (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
WARGH, MEERI
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-30Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielma koostui kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusartikkelista (Wargh Meeri, Konu Anne, Kivimäki Hanne, Koivisto Anna-Maija & Joronen Katja: Nuorten masentuneisuus ja perhetekijät). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata nuorten masentuneisuuden ja perhetekijöiden yhteyttä aiemman tutkimustiedon avulla. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa perhetekijöiden ja nuorten masentuneisuuden yhteyksistä. Katsauksessa perhetekijöistä tarkasteltiin perherakennetta, vanhempien sosioekonomista asemaa, perheen vuorovaikutusta, ja perheen yhdessä syömistä. Lisäksi tarkasteltiin masentuneisuuden yleisyyttä. Kirjallisuushaku toteutettiin Cinahl, Medic, MedlineOvid ja PsycInfo –tietokantoihin. Tulokset pohjautuvat 38:aan tieteelliseen artikkeliin.
Nuorten masentuneisuutta on tutkittu aiemmin laajasti. Suurin osa tutkimuksista sijoittui Yhdysvaltoihin (n=19). Euroopasta tutkimuksia oli yhdeksän. Kirjallisuuskatsauksen tulokset pohjautuivat suurimmassa osassa tutkimuksia (n=24) nuorten itse täyttämiin kyselyihin. Lisäksi osassa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksia tietoa nuorten hyvinvoinnista oli saatu nuorten opettajilta ja vanhemmilta. Laadullisten ja tilastollisten tutkimusten lisäksi mukana katsauksessa oli kaksi kirjallisuuskatsausta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa todettiin perhetekijöiden olevan yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Nuorilla masentuneisuutta esiintyi enemmän, mikäli perheessä oli kaoottinen, stressaava tai riitaisa elämäntilanne. Kommunikaation vähäisyys lisäsi nuorten riskiä masentuneisuuteen. Hyvä vanhempi-lapsisuhde suojasi nuoria masentuneisuudelta. Sosioekonominen tausta ei ollut yksiselitteisesti merkittävä tekijä nuorten masentuneisuuteen. Vanhempien runsas työnteko sen sijaan näkyi nuorten runsaampana masentuneisuutena. Perherakenteen yhteys masentuneisuuteen vaihteli aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan yksiselitteistä oli nuorten tarve läsnäolevaan vanhempaan.
Aiemmat tutkimustulokset osoittavat perheen merkityksellisyyden nuorten hyvinvoinnin tukijana. Kirjallisuuskatsauksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää nuorten masentuneisuuden ennalta ehkäisevässä työssä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää perheiden vuorovaikutuksen tukemisessa. Tulosten mukaan perheen kanssa yhdessä vietetty aika on merkityksellistä nuorten hyvinvoinnille. Perheitä tulee tukea ja kannustaa viettämään aikaa nuorten kanssa.
Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille tehdyn (2010-2011) kouluterveyskyselyn tuloksiin pohjautuvan artikkelin tarkoituksena oli kuvata suomalaisnuorten masentuneisuuden yleisyyttä sukupuolittain ja maakunnittain. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää masentuneisuuden ja perhetekijöiden yhteyttä. Perhetekijöinä kartoitettiin perherakennetta, ainakin toisen vanhemman työttömyyttä, keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, perheen yhdessä syömistä sekä vanhempien tietämättömyyttä nuorten viikonlopun viettopaikoista. Aineistona käytettiin 8.- ja 9.-luokkalaisille tehtyjä kouluterveyskyselyjä vuosilta 2010 ja 2011 (n=102545). Kysely kattaa Suomen peruskoulut. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja ristiintaulukoinnein, ja muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin khiin neliötestillä ja logistisella regressioanalyysilla. Aineisto analysoitiin SPSS 19.0 ohjelmalla. Merkitsevyystasoksi asetettiin p<0.01.
Masentuneisuutta esiintyi 12.4 %:lla nuorista, tytöillä (17.8 %) useammin kuin pojilla (7.3 %) (p<0.001). Maakunnittain masentuneisuuden esiintyvyys vaihteli. Ahvenanmaalla (n=553) masentuneisuutta esiintyi eniten (15.8 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (n=8467) sekä Etelä-Karjalassa (n=287) vähiten (11.8 %). Kaikki perhetekijät selittivät masentuneisuutta. Yksi tärkeimmistä riskitekijöistä oli keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa (OR=5.24, p<0.001), kun sukupuolen, maakunnan ja iän vaikutus oli vakioitu. Tutkimustulosten mukaan perheen merkitys masentuneisuutta suojaavana tekijänä on merkittävä.
Tutkimustulokset vahvistavat tietopohjaa perheiden merkityksestä nuorten hyvinvoinnille. Nuoret tarvitsevat vanhempiaan. Tutkimustulokset rohkaisevat panostamaan perhetyöhön sekä tukemaan vanhemmuutta.
Avainsanat: nuori, masentuneisuus, perhetekijät, kouluterveyskysely
ABSTRACT
The association of family factors with depression symptoms in adolescent boys and girls
The Master’s thesis is composed a literature of review and a research article (Wargh, Konu, Kivimäki, Koivisto & Joronen: The association of family factors with depression symptoms in adolescent boys and girls). The purpose of this literature review was to describe the association of family factors with depression symptoms according to previous research data. The aim of the literature review was to produce information about the associations of the family factors with adolescent depression symptoms. The family factors studied included family communication, parental socioeconomic status, family structure and family habit of eating together. The frequency of depression symptoms was investigated. The literature review was conducted through the following databases: Cinahl, Medic, MedlineOvid and PsycInfo. The results of this literature of review are based on the 38 research articles.
The literature review indicated that the depression symptoms of the adolescents have been extensively studied. Most of these studies have been done in the United States (N=19). Nine of the studies included in the literature review were conducted in Europe. In the most of studies (N=24) the results were based on self-reported surveys. In addition to this, teachers and parents of the adolescents’ were used as a source of information. The indigenous literature consisted of both qualitative and quantitative studied used as well as two literature reviews. There were qualitative and statistical studies and additionally two literature researches.
The results of the literature review indicated the association between family factors and adolescents’ depression symptoms. The adolescents’ experienced more depression symptoms if the family situation was chaotic, stressful or argumentative. The lack of communication also increased risk of depressive symptoms. A good parent-child relationship was shown to be a protecting factor against depressive symptoms. The socioeconomic status of the parents was not directly associated with depression symptoms. Instead, the extensive working of the parents caused more depression symptoms for adolescents. The association between family structure and depression symptoms varied in the studied literature. However, the adolescent’s need for the parents’ presence was unambiguous.
The previous study results showed that family role is important for supporting adolescent welfare. The result of this literature review can be applied to the preventative work against adolescents’ depressive symptoms. Additionally, the results can be used to support families’ internal communication or interactions. The time spent with family is significant for adolescents. Families must be encouraged to spend time with their young.
The purpose of the article of the study was to describe the frequency of adolescent depression symptoms by gender and by counties in Finland. In addition, the purpose was to explore the association of family factors with depression symptoms. The studied family factors included family structure, parental monitoring, parental unemployment, eating together and difficulties in child-parent communication. The variables used were gender and provinces. The data used in this study were the school health surveys of the years 2010 and 2011 (School Health Promotion Study). The respondents were high school students (8thand 9th - grade) (n= 99190). Cross tabulation and logistic regression analysis were used for the statistical analysis of the data. The findings were described in frequencies, percentages and ORs. The level of significance was set at p<0.0l.
12.4 % of the respondents experienced moderate or severe depression symptoms. The depression symptoms were more common among girls (17.8 %) than among boys (7.3 %) (p<0.001). The data released differences between Finnish counties regarding occurrence of adolescent depression symptoms. The most depression symptoms occurred in the region of Åland (N=553) (15.8 %), and the least in Northern Ostrobothia (N=8467) and South-Karelia (n=287) (11.8%). All of the listed family factors were associated with depression symptoms. The most significant family factor associated with depression symptom referred to the communication difficulties (OR=5.24, p<0.001) when the variables of gender, county and age were controlled. Results of this study indicate that family determinants are significantly associated with depression symptoms in adolescence. Adolescents need family members. This need should be considered among family and health care professionals. The study results encourage investing in family work and parent support.
Key words: adolescent, family factors, depression symptoms, student health services
Nuorten masentuneisuutta on tutkittu aiemmin laajasti. Suurin osa tutkimuksista sijoittui Yhdysvaltoihin (n=19). Euroopasta tutkimuksia oli yhdeksän. Kirjallisuuskatsauksen tulokset pohjautuivat suurimmassa osassa tutkimuksia (n=24) nuorten itse täyttämiin kyselyihin. Lisäksi osassa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksia tietoa nuorten hyvinvoinnista oli saatu nuorten opettajilta ja vanhemmilta. Laadullisten ja tilastollisten tutkimusten lisäksi mukana katsauksessa oli kaksi kirjallisuuskatsausta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa todettiin perhetekijöiden olevan yhteydessä nuorten masentuneisuuteen. Nuorilla masentuneisuutta esiintyi enemmän, mikäli perheessä oli kaoottinen, stressaava tai riitaisa elämäntilanne. Kommunikaation vähäisyys lisäsi nuorten riskiä masentuneisuuteen. Hyvä vanhempi-lapsisuhde suojasi nuoria masentuneisuudelta. Sosioekonominen tausta ei ollut yksiselitteisesti merkittävä tekijä nuorten masentuneisuuteen. Vanhempien runsas työnteko sen sijaan näkyi nuorten runsaampana masentuneisuutena. Perherakenteen yhteys masentuneisuuteen vaihteli aiemmissa tutkimuksissa. Sen sijaan yksiselitteistä oli nuorten tarve läsnäolevaan vanhempaan.
Aiemmat tutkimustulokset osoittavat perheen merkityksellisyyden nuorten hyvinvoinnin tukijana. Kirjallisuuskatsauksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää nuorten masentuneisuuden ennalta ehkäisevässä työssä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää perheiden vuorovaikutuksen tukemisessa. Tulosten mukaan perheen kanssa yhdessä vietetty aika on merkityksellistä nuorten hyvinvoinnille. Perheitä tulee tukea ja kannustaa viettämään aikaa nuorten kanssa.
Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille tehdyn (2010-2011) kouluterveyskyselyn tuloksiin pohjautuvan artikkelin tarkoituksena oli kuvata suomalaisnuorten masentuneisuuden yleisyyttä sukupuolittain ja maakunnittain. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää masentuneisuuden ja perhetekijöiden yhteyttä. Perhetekijöinä kartoitettiin perherakennetta, ainakin toisen vanhemman työttömyyttä, keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, perheen yhdessä syömistä sekä vanhempien tietämättömyyttä nuorten viikonlopun viettopaikoista. Aineistona käytettiin 8.- ja 9.-luokkalaisille tehtyjä kouluterveyskyselyjä vuosilta 2010 ja 2011 (n=102545). Kysely kattaa Suomen peruskoulut. Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja ristiintaulukoinnein, ja muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin khiin neliötestillä ja logistisella regressioanalyysilla. Aineisto analysoitiin SPSS 19.0 ohjelmalla. Merkitsevyystasoksi asetettiin p<0.01.
Masentuneisuutta esiintyi 12.4 %:lla nuorista, tytöillä (17.8 %) useammin kuin pojilla (7.3 %) (p<0.001). Maakunnittain masentuneisuuden esiintyvyys vaihteli. Ahvenanmaalla (n=553) masentuneisuutta esiintyi eniten (15.8 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (n=8467) sekä Etelä-Karjalassa (n=287) vähiten (11.8 %). Kaikki perhetekijät selittivät masentuneisuutta. Yksi tärkeimmistä riskitekijöistä oli keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa (OR=5.24, p<0.001), kun sukupuolen, maakunnan ja iän vaikutus oli vakioitu. Tutkimustulosten mukaan perheen merkitys masentuneisuutta suojaavana tekijänä on merkittävä.
Tutkimustulokset vahvistavat tietopohjaa perheiden merkityksestä nuorten hyvinvoinnille. Nuoret tarvitsevat vanhempiaan. Tutkimustulokset rohkaisevat panostamaan perhetyöhön sekä tukemaan vanhemmuutta.
Avainsanat: nuori, masentuneisuus, perhetekijät, kouluterveyskysely
ABSTRACT
The association of family factors with depression symptoms in adolescent boys and girls
The Master’s thesis is composed a literature of review and a research article (Wargh, Konu, Kivimäki, Koivisto & Joronen: The association of family factors with depression symptoms in adolescent boys and girls). The purpose of this literature review was to describe the association of family factors with depression symptoms according to previous research data. The aim of the literature review was to produce information about the associations of the family factors with adolescent depression symptoms. The family factors studied included family communication, parental socioeconomic status, family structure and family habit of eating together. The frequency of depression symptoms was investigated. The literature review was conducted through the following databases: Cinahl, Medic, MedlineOvid and PsycInfo. The results of this literature of review are based on the 38 research articles.
The literature review indicated that the depression symptoms of the adolescents have been extensively studied. Most of these studies have been done in the United States (N=19). Nine of the studies included in the literature review were conducted in Europe. In the most of studies (N=24) the results were based on self-reported surveys. In addition to this, teachers and parents of the adolescents’ were used as a source of information. The indigenous literature consisted of both qualitative and quantitative studied used as well as two literature reviews. There were qualitative and statistical studies and additionally two literature researches.
The results of the literature review indicated the association between family factors and adolescents’ depression symptoms. The adolescents’ experienced more depression symptoms if the family situation was chaotic, stressful or argumentative. The lack of communication also increased risk of depressive symptoms. A good parent-child relationship was shown to be a protecting factor against depressive symptoms. The socioeconomic status of the parents was not directly associated with depression symptoms. Instead, the extensive working of the parents caused more depression symptoms for adolescents. The association between family structure and depression symptoms varied in the studied literature. However, the adolescent’s need for the parents’ presence was unambiguous.
The previous study results showed that family role is important for supporting adolescent welfare. The result of this literature review can be applied to the preventative work against adolescents’ depressive symptoms. Additionally, the results can be used to support families’ internal communication or interactions. The time spent with family is significant for adolescents. Families must be encouraged to spend time with their young.
The purpose of the article of the study was to describe the frequency of adolescent depression symptoms by gender and by counties in Finland. In addition, the purpose was to explore the association of family factors with depression symptoms. The studied family factors included family structure, parental monitoring, parental unemployment, eating together and difficulties in child-parent communication. The variables used were gender and provinces. The data used in this study were the school health surveys of the years 2010 and 2011 (School Health Promotion Study). The respondents were high school students (8thand 9th - grade) (n= 99190). Cross tabulation and logistic regression analysis were used for the statistical analysis of the data. The findings were described in frequencies, percentages and ORs. The level of significance was set at p<0.0l.
12.4 % of the respondents experienced moderate or severe depression symptoms. The depression symptoms were more common among girls (17.8 %) than among boys (7.3 %) (p<0.001). The data released differences between Finnish counties regarding occurrence of adolescent depression symptoms. The most depression symptoms occurred in the region of Åland (N=553) (15.8 %), and the least in Northern Ostrobothia (N=8467) and South-Karelia (n=287) (11.8%). All of the listed family factors were associated with depression symptoms. The most significant family factor associated with depression symptom referred to the communication difficulties (OR=5.24, p<0.001) when the variables of gender, county and age were controlled. Results of this study indicate that family determinants are significantly associated with depression symptoms in adolescence. Adolescents need family members. This need should be considered among family and health care professionals. The study results encourage investing in family work and parent support.
Key words: adolescent, family factors, depression symptoms, student health services