Tila ja kuva sarjakuvakääntäjän haasteina
RISSANEN, RIIKKA (2013)
RISSANEN, RIIKKA
2013
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23765
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23765
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee tilan ja kuvan vaikutuksia sarjakuvakääntäjän työhön. Sarjakuvan kerronta koostuu kuvien ja sanojen tiiviistä yhteistyöstä, ja molemmat kertovat vain osan tarinasta. Kääntäjän kannalta ne ovat kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa. Sarjakuvaa käännettäessä sarjakuva visuaalinen ilme, esimerkiksi kuvat, ruudut ja puhekuplat, siirtyvät sellaisinaan kohdetekstiin. Kääntäjä taas voi vaikuttaa vain sanalliseen kerrontaan. Näistä aineksista hänen tulee muodostaa kohdeteksti.
Tutkielmani pohjautuu ajatukseen, että kääntäjä haluaisi mahdollisuuksien mukaan tuoda kohdetekstin lukijalle samanlaisen lukukokemuksen kuin alkutekstin lukijalla. Jotta tämä olisi mahdollista, sarjakuvan kääntäjän pitäisi pystyä avaamaan lukijalle myös kuvien sisältö. Lähtöoletuksena oli, että sarjakuvissa olisi paljon vieraita elementtejä, jotka kääntäjä haluaisi selittää lukijalle, mutta sarjakuvan rakenteesta johtuva tilan rajallisuus tekisi tästä vaikeaa.
Tutkielmani on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkin sarjakuvan visuaalista rakennetta ja sarjakuvan erilaisia sanallisen tekstin muotoja. Toisessa osassa tarkastelen kääntäjän tehtävää Hans J. Vermeerin sekä Eugene A. Nidan ja Charles R. Taberin käännösteorioiden pohjalta. Viimeisessä osassa tarkastelen sitä millaisia haasteita ja ratkaisumalleja julkaistuissa sarjakuvissa löytyy.
Tutkimuksessa selvisi, että sarjakuvan tila ja kuva todellakin tarjoavat kääntäjälle erilaisia haasteita. Kuvallinen teksti saattaa olla lukijalle hyvin vierasta, joka ei hänelle ilman selvennyksiä aukene. Sarjakuvan rajattu tila taas riittää usein sanojen kääntämiseen, mutta ei lisäselityksiin. Näiltä osin aineisto vahvisti ennakkokäsitystäni. Havaitsin kuitenkin myös, että sarjakuvan kääntäjät ja kustantajat ovat keksineet erilaisia ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin. Selityksen tarpeesta ja tilan puutteesta johtuen sarjakuvien käännöksissä on esimerkiksi hyödynnetty kuvien väliin jääviä palkkeja ja marginaaleja, albumien alkuun tai loppuun on lisätty selityssivuja ja sanastoja ja joissakin tapauksissa jopa kuvia on muokattu. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että sarjakuva tarjoaa kääntäjälle paitsi haasteita myös uusia ratkaisumalleja.
Asiasanat:kääntäminen, sarjakuva, kuva
Tutkielmani pohjautuu ajatukseen, että kääntäjä haluaisi mahdollisuuksien mukaan tuoda kohdetekstin lukijalle samanlaisen lukukokemuksen kuin alkutekstin lukijalla. Jotta tämä olisi mahdollista, sarjakuvan kääntäjän pitäisi pystyä avaamaan lukijalle myös kuvien sisältö. Lähtöoletuksena oli, että sarjakuvissa olisi paljon vieraita elementtejä, jotka kääntäjä haluaisi selittää lukijalle, mutta sarjakuvan rakenteesta johtuva tilan rajallisuus tekisi tästä vaikeaa.
Tutkielmani on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkin sarjakuvan visuaalista rakennetta ja sarjakuvan erilaisia sanallisen tekstin muotoja. Toisessa osassa tarkastelen kääntäjän tehtävää Hans J. Vermeerin sekä Eugene A. Nidan ja Charles R. Taberin käännösteorioiden pohjalta. Viimeisessä osassa tarkastelen sitä millaisia haasteita ja ratkaisumalleja julkaistuissa sarjakuvissa löytyy.
Tutkimuksessa selvisi, että sarjakuvan tila ja kuva todellakin tarjoavat kääntäjälle erilaisia haasteita. Kuvallinen teksti saattaa olla lukijalle hyvin vierasta, joka ei hänelle ilman selvennyksiä aukene. Sarjakuvan rajattu tila taas riittää usein sanojen kääntämiseen, mutta ei lisäselityksiin. Näiltä osin aineisto vahvisti ennakkokäsitystäni. Havaitsin kuitenkin myös, että sarjakuvan kääntäjät ja kustantajat ovat keksineet erilaisia ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin. Selityksen tarpeesta ja tilan puutteesta johtuen sarjakuvien käännöksissä on esimerkiksi hyödynnetty kuvien väliin jääviä palkkeja ja marginaaleja, albumien alkuun tai loppuun on lisätty selityssivuja ja sanastoja ja joissakin tapauksissa jopa kuvia on muokattu. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että sarjakuva tarjoaa kääntäjälle paitsi haasteita myös uusia ratkaisumalleja.
Asiasanat:kääntäminen, sarjakuva, kuva