A Diachronic Study on the Complementation of the Verb Try
UUSI-MÄKELÄ, TERHI (2013)
2013
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23763
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23763
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin kielen verbiätryja sen komplementaatiota 1700-luvun alkupuolelta nykypäivään. Tarkoituksena onkin kartoittaa millaisia muutoksia tämän verbin komplementaatiossa on tapahtunut vuosien saatossa, sekä selvittää onko kielen rakenteilla yhteyttä verbin eri merkityksiin.
Korpusesimerkeistä koostuva aineisto on kerätty kahdesta korpuksesta. Ensimmäinen näistä,The Corpus of Late Modern English Texts, koostuu pääosin kaunokirjallisista teksteistä, jotka on julkaistu vuosien 1710 ja 1920 välillä. Näin ollen toinen korpus,The British National Corpus, valittiin koska se tarjosi mahdollisuuden rajata haku tekstityyppiin, joka parhaiten vastaa historiallista aineistoa.
Tutkielman alkuosassa selvennetään mitä komplementaatiolla tässä yhteydessä tarkoitetaan, sekä perustellaan miksi aineistoksi valikoitui korpusmateriaali. Lisäksi tutkitaan millaista tietoa sana- ja kielioppikirjat tarjoavat verbistä ja millaista tutkimusta aiheesta on ennestään saatavilla.
Tutkielman analyysiosassa aineistosta selviää muun muassa se, että verbintrykäyttö on yleistynyt merkittävästi – jopa siinä määrin, että se on alkanut muistuttaa apuverbiä. Yleisin komplementti nykyenglannissa onto-infinitiivi, mutta tutkitun aikakauden alussa nominilausekkeet olivat tavallisempia.
Kaikkia komplementtityyppejä ei löytynyt molemmista korpuksista. Joitakin rakenteita alettiin käyttää vasta tutkitun aikakauden puolivälissä, kun taas toiset rakenteet muuttuivat niin harvinaisiksi, että niitä ei enää löytynyt nykyenglantia käsittelevästä materiaalista. Myös verbin eri merkityksien yleisyydessä on tapahtunut huomionarvoisia muutoksia.
Asiasanat:try, komplementaatio, korpus, verbi
Korpusesimerkeistä koostuva aineisto on kerätty kahdesta korpuksesta. Ensimmäinen näistä,The Corpus of Late Modern English Texts, koostuu pääosin kaunokirjallisista teksteistä, jotka on julkaistu vuosien 1710 ja 1920 välillä. Näin ollen toinen korpus,The British National Corpus, valittiin koska se tarjosi mahdollisuuden rajata haku tekstityyppiin, joka parhaiten vastaa historiallista aineistoa.
Tutkielman alkuosassa selvennetään mitä komplementaatiolla tässä yhteydessä tarkoitetaan, sekä perustellaan miksi aineistoksi valikoitui korpusmateriaali. Lisäksi tutkitaan millaista tietoa sana- ja kielioppikirjat tarjoavat verbistä ja millaista tutkimusta aiheesta on ennestään saatavilla.
Tutkielman analyysiosassa aineistosta selviää muun muassa se, että verbintrykäyttö on yleistynyt merkittävästi – jopa siinä määrin, että se on alkanut muistuttaa apuverbiä. Yleisin komplementti nykyenglannissa onto-infinitiivi, mutta tutkitun aikakauden alussa nominilausekkeet olivat tavallisempia.
Kaikkia komplementtityyppejä ei löytynyt molemmista korpuksista. Joitakin rakenteita alettiin käyttää vasta tutkitun aikakauden puolivälissä, kun taas toiset rakenteet muuttuivat niin harvinaisiksi, että niitä ei enää löytynyt nykyenglantia käsittelevästä materiaalista. Myös verbin eri merkityksien yleisyydessä on tapahtunut huomionarvoisia muutoksia.
Asiasanat:try, komplementaatio, korpus, verbi