Omahoitaja ja yliopistosairaalan vuodeosaston toimintaa kuvaavat tunnusluvut

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omahoitajuuden toteutumista ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja sekä omahoitajuuden yhteyttä potilas-, henkilöstö- ja organisaatiolähtöisiin tunnuslukuihin. Tutkimuksen tavoitteena oli saada hyödynnettävää tietoa yliopistosairaalan tietojärjestelmäperäisistä tunnusluvuista ja niiden yhteydestä omahoitajuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tunnuslukujen perusteella tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää omahoitajuutta sekä seurata sen toteutumista.

Potilas-, henkilöstö- ja organisaatiolähtöiset toimintaa kuvaavat tunnusluvut oli koottu 15 somaattiselta vuodeosastolta vuonna 2009. Potilaslähtöistä tunnuslukua kuvattiin potilastyytyväisyydellä, joka muodostui potilaiden sekä lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksista vuodeosastohoidon jälkeen. Henkilöstölähtöistä tunnuslukua kuvattiin henkilöstötyytyväisyydellä, joka perustui tuloskuntomittaukseen. Organisaatiolähtöiset tunnusluvut perustuivat toteutuneeseen hoitoisuuteen (hoitoisuusluokat 1-5), potilaiden lukumäärään hoitajaa kohden, bruttokuormitusprosenttiin, hoitohenkilöstön poissaoloihin ja hoitohenkilöstön ulkoiseen vaihtuvuuteen. Tutkimuksen ilmiöitä tarkasteltiin retrospektiivisesti. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 20.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla.

Enemmistö potilasta (66 %) koki, että heille oli vuodeosastolla olon aikana nimetty omahoitaja. Potilastyytyväisyys oli tutkimuksessa mukana olevilla vuodeosastoilla melko hyvä. Potilaat olivat erityisen tyytyväisiä henkilöstön ammattitaitoon ja hoidon hyödyllisyyteen sekä kohteluun. Yli puolet kaikista vastaajista oli tyytyväisiä hoitoympäristöön ja tiedonsaantiin. Osastoilla, joissa omahoitaja oli vähintään 60 prosentilla potilaista, ilmeni, että potilaan kohtelu oli näillä osastoilla parempaa.

Henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli yleisesti ottaen melko alhaisella tasolla. Henkilöstön kokema työtyytyväisyys ja työyhteisön toiminta olivat parempia niillä osastoilla, joilla oli omahoitaja vähintään 80 prosentilla potilaista. Erityisesti henkilöstön kokema työtyytyväisyys kasvoi, kun potilaat arvioivat omahoitajuuden toteutuneen hyvin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että omahoitajuus lisää potilaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Potilaat kokevat, että heitä kohdellaan paremmin ja omahoitajuus lisää potilaiden luottamusta henkilöstön ammattitaitoon ja hoidon hyödyllisyyteen. Henkilöstön kokema työtyytyväisyys ja työyhteisön toiminta on parempi niillä osastoilla, joilla potilaalla oli omahoitaja. Erityisesti henkilöstön kokema työtyytyväisyys kasvaa, kun potilaat arvioivat omahoitajuuden toteutuneen hyvin. Omahoitajuuden ja organisaatiolähtöisten tunnuslukujen välistä yhteyttä ei tässä tutkimuksessa pystytty osoittamaan.

Asiasanat:omahoitaja, osastopotilaat, sairaalan tietojärjestelmät