Postmaterialistinen työorientaatio Länsi-Euroopassa 2000-luvulla
VAINIO, SUVI (2013)
2013
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23745
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23745
Tiivistelmä
Tämän tutkielman teema on työ ja länsieurooppalaisten ansiotyötä tekevien suhtautuminen työhönsä 2000-luvulla. Ansiotyö on markkinatalouden ytimessä ja koskettaa jollakin tavalla kaikkia länsimaiden asukkaita. Yksilötasolla työ vaikuttaa päivärytmiin ja identiteettiin. Yhteiskunnan tasolla suhtautuminen työhön liittyy moniin ajankohtaisiin teemoihin, kuten työurien pidentämiskeskusteluun. Yritysten kannalta suhtautuminen työhön liittyy työhön sitoutumiseen ja siten yrityksen menestykseen.
Tutkielma sijoittuu vertailevan tutkimuksen alueelle ja tärkeimmät käsitteet ovat peräisin arvoja paljon tutkineelta Ronald Inglehartilta. Tunnetuimmassa jaottelussaan Inglehart jakaa ihmisten perusarvot materialistisiin ja postmaterialistisiin. Tätä jakoa seuraillen tutkielmassa työhön suhtautuminen, eli työorientaatio, jaetaan materialistiseen ja postmaterialistiseen työorientaatioon. Arvotutkimuksen ohella tutkielman teoreettiseen viitekehykseen ovat vaikuttaneet työorientaatioista tehdyt tutkimukset. Tutkielman tuloksia peilataan erityisesti intrinsisistä, työn sisäisiä piirteitä korostavista, ja ekstrinsisistä, työn ulkoisia arvoja korostavista, työorientaatioista tehtyä tutkimusta vasten.
Tutkielmassa tarkastellaan työorientaatiota ristiintaulukointien avulla Ruotsissa, Sveitsissä, Norjassa, Suomessa, Alankomaissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Saksassa ja Espanjassa. Yleisen tarkastelun jälkeen työorientaatioita tarkastellaan Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa ristiintaulukoinnin, varianssianalyysin ja logistisen regressiomallin avulla. Näiden kolmen maan osalta tarkastellaan työvoiman rakenteen, työtehtävien piirteiden sekä perusarvojen yhteyttä työorientaatioon. Tutkimusaineistona käytetään World Values Survey -kyselyaineistoa.
Työorientaatiot ovat hyvin postmaterialistisia Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä. Materialistisimpia olivat Saksan ja Espanjan vastaajat. Loput tarkastelluista maista sijoittuivat näiden kahden ääripään välille. Jos sveitsiläisten verrattain postmaterialistinen orientoituminen työhön sivuutetaan, löytyvät postmaterialistisimmat työorientaatiot Pohjoismaista. Kun tuloksia tarkasteltiin Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa tarkemmin usean muuttujan suhteen, havaittiin, että perinteiset demografiset muuttujat ikä ja sukupuoli eivät ole yhteydessä työorientaatioon. Sen sijaan koulutus, työtehtävien piirteet ja materialistiset tai postmaterialistiset perusarvot olivat yhteydessä työorientaatioon.
Asiasanat:moderni, postmoderni, materialismi, postmaterialismi, työorientaatio, arvot, vertaileva tutkimus, ansiotyö, World Values Survey
Tutkielma sijoittuu vertailevan tutkimuksen alueelle ja tärkeimmät käsitteet ovat peräisin arvoja paljon tutkineelta Ronald Inglehartilta. Tunnetuimmassa jaottelussaan Inglehart jakaa ihmisten perusarvot materialistisiin ja postmaterialistisiin. Tätä jakoa seuraillen tutkielmassa työhön suhtautuminen, eli työorientaatio, jaetaan materialistiseen ja postmaterialistiseen työorientaatioon. Arvotutkimuksen ohella tutkielman teoreettiseen viitekehykseen ovat vaikuttaneet työorientaatioista tehdyt tutkimukset. Tutkielman tuloksia peilataan erityisesti intrinsisistä, työn sisäisiä piirteitä korostavista, ja ekstrinsisistä, työn ulkoisia arvoja korostavista, työorientaatioista tehtyä tutkimusta vasten.
Tutkielmassa tarkastellaan työorientaatiota ristiintaulukointien avulla Ruotsissa, Sveitsissä, Norjassa, Suomessa, Alankomaissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Saksassa ja Espanjassa. Yleisen tarkastelun jälkeen työorientaatioita tarkastellaan Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa ristiintaulukoinnin, varianssianalyysin ja logistisen regressiomallin avulla. Näiden kolmen maan osalta tarkastellaan työvoiman rakenteen, työtehtävien piirteiden sekä perusarvojen yhteyttä työorientaatioon. Tutkimusaineistona käytetään World Values Survey -kyselyaineistoa.
Työorientaatiot ovat hyvin postmaterialistisia Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä. Materialistisimpia olivat Saksan ja Espanjan vastaajat. Loput tarkastelluista maista sijoittuivat näiden kahden ääripään välille. Jos sveitsiläisten verrattain postmaterialistinen orientoituminen työhön sivuutetaan, löytyvät postmaterialistisimmat työorientaatiot Pohjoismaista. Kun tuloksia tarkasteltiin Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa tarkemmin usean muuttujan suhteen, havaittiin, että perinteiset demografiset muuttujat ikä ja sukupuoli eivät ole yhteydessä työorientaatioon. Sen sijaan koulutus, työtehtävien piirteet ja materialistiset tai postmaterialistiset perusarvot olivat yhteydessä työorientaatioon.
Asiasanat:moderni, postmoderni, materialismi, postmaterialismi, työorientaatio, arvot, vertaileva tutkimus, ansiotyö, World Values Survey