Instituution E-oppimisen kypsyystason prosessilähtöinen arviointi ja kehittäminen - eLearning Maturity Model, eMM

Abstract

Tässä toiminta- ja arviointitutkimuksessa selvitettiin kohdeinsituution E-oppimisen kyp-syystaso eLearning Maturity Model -kypsyystasomallin (eMM) avulla ja laadittiin toi-minnan kehittämisehdotukset sen pohjalta. Lisäksi tutkielmassa arvioitiin mallin sovel-tuvuutta vahvuuksien ja heikkouksien näkökulmasta e-oppimiseen liittyvien institutio-naalisten prosessien kehittämisen työvälineeksi ammattikorkeakouluinstituutiossa, pe-rustaen analyysi kohdeinstituutiossa työpajakeskusteluissa kerättyyn aineistoon. E-oppiminen korkeakouluissa on kehittynyt merkittävästi 2000-luvulla. Edelleen kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa verkko-opetuksen mahdollisuuksia ei välttämättä hyödynnetä optimaalisesti.Organisaatioiden prosessien kypsyystasomallit ovat yksi lähestymistapa prosessi-en arviointiin. Prosessien johtamisessa (BPM) keskeistä on, että toiminnan johtaminen ja kehittäminen ovat jatkuva iteratiivinen prosessi, jossa mitataan ja analysoidaan toi-mintaa sekä kehitetään sitä tehdyn analyysin pohjalta. Prosessien mittaamisen näkökul-masta on keskeistä tunnistaa asiat, joiden mittaamisesta on toiminnan strategian toteut-tamisen ja asiakaslisäarvon tuotannon näkökulmasta eniten hyötyä. Kypsyystasomal-leissa, kuten CMMI (Capability Maturity Model Integrated) ja eMM (eLearning Maturi-ty Model), organisaatioiden prosesseja arvioidaan prosesseihin liittyvien käytäntöjen kautta. Käytännöt osoittavat, kuinka hyvin toiminta tuottaa tavoitteiden mukaisia tulok-sia. Prosessien kypsyys on riippuvaista siihen liittyvien käytäntöjen kyvykkyydestä. E-Learning Maturity Model on kypsyystasomalli, jonka käyttökonteksti on kohdennettu erityisesti korkeakoulujen e-oppimiseen kypsyystasomäärittelyyn.Voidaan todeta, että kohdeinstituutiossa tunnistettiin kehittämistarpeita mallin hyödyntämisen avulla, vaikka itse malli saikin osakseen kritiikkiä. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea mallin raskauteen ja sen korostamaan toiminnan kontrollointiin. Toimin-nan linjauksiin ja standardeihin perustuva ohjaaminen ja johtaminen koettiin osaksi vie-raina paikalliselle toimintakulttuurille. Tästäkin huolimatta eMM-malli koettiin myös erittäin hyödyllisenä työvälineenä, koska se pakotti tarkastelemaan toimintaa erilaisista lähtökohdista kuin mihin oli totuttu. Esitettyjen kehittämisehdotusten toteuttamiskelpoi-suutta arvioidaan erikseen tämän tutkielmaprosessin jälkeen. On kuitenkin varmaa, että selkeät tavoitteet tarvitaan e-oppimisen kehittämiselle, mikäli opetustoimintaa halutaan konkreettisesti suunnata enemmän myös verkkopainotteiseksi. Lisäksi e-oppimisen laa-dunhallinnassa on paljon parantamisen varaa, sisältäen laatukriteerien määrittelyn, seu-rannan, asiakaslähtöisyyden, resursoinnin ja palautejärjestelmien kehittämisen palvele-maan paremmin myös e-oppimisen kehittämistä ja johtamista.Tulevaisuuden näkökulmasta olisi mielekästä tutkia eMM-mallia useamman am-mattikorkeakoulun kanssa, myös kansainvälisesti, ja kehittää sitä paremmin suomalai-seen ja eurooppalaiseen ammattikorkeakoulukontekstiin sopivaksi.

Asiasanat:EMM, eLearning maturity model, prosessien johtaminen, BPM, ammattikorkeakoulu, e-oppiminen, dynaamiset kyvykkyydet, PDCA, verkko-oppiminen, kypsyystasomalli