Miten ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneet lapset kuvaavat kertomuksen maailmaa? Vertaileva ryhmätutkimus.
MARKKANEN, MINNA (2013)
MARKKANEN, MINNA
2013
Logopedia - Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23729
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23729
Tiivistelmä
Ennenaikaisina syntyneillä lapsilla on useissa tutkimuksissa todettu esiintyvän enemmän kielenkehityksen vaikeuksia kuin täysiaikaisina syntyneillä. Keskoslasten kielenkehitys on tyypillisimmin viiveistä. Vaikeuksia voi esiintyä useilla eri kielellisen kehityksen osa-alueilla, kuten puheen ymmärtämisen, sanaston, morfologian ja syntaksin alueella. Nämä vaikeudet heijastuvat usein kouluikään asti.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneiden, 5–6-vuotiaiden lasten tapoja kuvata kertomuksen maailmaa. Teoreettisena viitekehyksenä oli M.A.K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Tutkimushenkilöinä oli 19 ennenaikaisena syntynyttä ja 19 täysiaikaisena syntynyttä lasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lapset identifioivat kuvasarjakertomuksen osallistujia, millaisia verbiprosesseja he toteuttivat ja millaisin ilmauksin he rakensivat kertomuksen ajallis-paikallista kehystä. Tutkailin litteroitujen kertomusten perusteella lasten tuottamia verbiprosessien toteumia, verbisanaston laatua, osallistujailmauksia sekä ajan- ja paikanilmauksia. Ryhmien välisiä eroja tarkastelin tilastollisesti Mann-Whitneyn U-testillä.
Ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneiden lasten maailman kuvaamisen tavoissa ilmeni muutamia eroja. Toisaalta myös ryhmien sisäinen variaatio oli suurta. Täysiaikaisina syntyneet lapset kertoivat pidempiä kertomuksia ja käyttivät monipuolisempaa verbi- ja substantiivisanastoa kuin keskoset. Molempien lapsiryhmien käytössä ollut verbisanasto oli laajempi kuin substantiivisanasto.Täysiaikaisina syntyneet lapset identifioivat kertomusten osallistujia enemmän kuin keskoset. He käyttivät osallistujien identifiointiin hieman enemmän substantiiveja suhteessa pronomineihin kuin keskoset. Substantiivien käytön täsmällisyydessä ei ryhmien välillä näkynyt juuri eroa, mutta täysiaikaisina syntyneiden lasten käyttämät pronominit olivat jonkin verran täsmällisempiä kuin keskosten. Keskosten kertomuksissa esiintyi hieman enemmän vaillinaisia osallistujarakenteita kuin täysiaikaisina syntyneiden lasten. Kertomuksen ajallis-paikallista kehystä lapsiryhmät rakensivat keskenään melko samankaltaisesti. Täysiaikaisina syntyneet lapset käyttivät kuitenkin hieman enemmän olosuhdeilmauksia, erityisesti ajanilmauksia, kuin keskoset.
Tässä tutkimuksessa on suhteellisen pieni aineisto, mutta tulokset kertovat suuntaa-antavasti keskosten maailman kuvaamisen tavoista. Ennenaikaisina syntyneiden osuuden väestöstä voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa, kun yhä varhaisemmin syntyvät keskoset jäävät henkiin. Niin tämä kuin tulevatkin tutkimukset antavat keskosten kielenkehityksestä arvokasta tietoa sovellettavaksi muun muassa kliiniseen puheterapiatyöhön.
Asiasanat:Keskosuus, ennenaikaisuus, kerrontataidot, maailman kuvaaminen, systeemis-funktionaalinen kieliteoria, kielen ideationaalinen metafunktio
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneiden, 5–6-vuotiaiden lasten tapoja kuvata kertomuksen maailmaa. Teoreettisena viitekehyksenä oli M.A.K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Tutkimushenkilöinä oli 19 ennenaikaisena syntynyttä ja 19 täysiaikaisena syntynyttä lasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lapset identifioivat kuvasarjakertomuksen osallistujia, millaisia verbiprosesseja he toteuttivat ja millaisin ilmauksin he rakensivat kertomuksen ajallis-paikallista kehystä. Tutkailin litteroitujen kertomusten perusteella lasten tuottamia verbiprosessien toteumia, verbisanaston laatua, osallistujailmauksia sekä ajan- ja paikanilmauksia. Ryhmien välisiä eroja tarkastelin tilastollisesti Mann-Whitneyn U-testillä.
Ennenaikaisina ja täysiaikaisina syntyneiden lasten maailman kuvaamisen tavoissa ilmeni muutamia eroja. Toisaalta myös ryhmien sisäinen variaatio oli suurta. Täysiaikaisina syntyneet lapset kertoivat pidempiä kertomuksia ja käyttivät monipuolisempaa verbi- ja substantiivisanastoa kuin keskoset. Molempien lapsiryhmien käytössä ollut verbisanasto oli laajempi kuin substantiivisanasto.Täysiaikaisina syntyneet lapset identifioivat kertomusten osallistujia enemmän kuin keskoset. He käyttivät osallistujien identifiointiin hieman enemmän substantiiveja suhteessa pronomineihin kuin keskoset. Substantiivien käytön täsmällisyydessä ei ryhmien välillä näkynyt juuri eroa, mutta täysiaikaisina syntyneiden lasten käyttämät pronominit olivat jonkin verran täsmällisempiä kuin keskosten. Keskosten kertomuksissa esiintyi hieman enemmän vaillinaisia osallistujarakenteita kuin täysiaikaisina syntyneiden lasten. Kertomuksen ajallis-paikallista kehystä lapsiryhmät rakensivat keskenään melko samankaltaisesti. Täysiaikaisina syntyneet lapset käyttivät kuitenkin hieman enemmän olosuhdeilmauksia, erityisesti ajanilmauksia, kuin keskoset.
Tässä tutkimuksessa on suhteellisen pieni aineisto, mutta tulokset kertovat suuntaa-antavasti keskosten maailman kuvaamisen tavoista. Ennenaikaisina syntyneiden osuuden väestöstä voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa, kun yhä varhaisemmin syntyvät keskoset jäävät henkiin. Niin tämä kuin tulevatkin tutkimukset antavat keskosten kielenkehityksestä arvokasta tietoa sovellettavaksi muun muassa kliiniseen puheterapiatyöhön.
Asiasanat:Keskosuus, ennenaikaisuus, kerrontataidot, maailman kuvaaminen, systeemis-funktionaalinen kieliteoria, kielen ideationaalinen metafunktio