Ympäristönsuojelua, markkinapohjaista energiapolitiikkaa vai molempia? Analyysi ympäristönsuojelunormin ja markkinanormin vaikutuksista Tanskan energiapolitiikkaan

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko ympäristönsuojelunormin ja markkinanormin luomia käyttäytymisvaatimuksia mahdollista yhdistää energiapolitiikassa. Tutkimuskohteeksi on valittu Tanska soveltamalla Ecksteinin ”crucial case study” -ajattelutapaa. Tutkimuksen tavoitteena on havainnoida, millaiseksi Tanskan identiteetti määrittyy suhteessa ympäristönsuojelunormiin ja markkinanormiin, miten normit vaikuttavat Tanskan energiapolitiikan intresseihin, ja toimivatko ne yhteen vai mahdollisesti toisiaan vastaan.

Tutkimus toteutetaan kansainvälisen politiikan konstruktivistisesta näkökulmasta käsin, ymmärtäen normit kansainvälisessä yhteisössä valtioiden välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyneiksi ohjeiksi käyttäytymiselle. Analyysi toteutetaan sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto koostuu erilaisista ministereiden puheista, kahdesta energiastrategiasta ja kommenttipaperista. Ajallisesti aineisto rajautuu ajanjaksolle 2005–2012.

Analyysin perusteella kolmeksi Tanskalle keskeiseksi teemaksi osoittautuvat ilmastonmuutos, talouskasvu ja energiaturvallisuus. Tanskan identiteetiksi on muodostunut toimia normiyrittäjänä ympäristönsuojelunormin ilmastonmuutosta koskevan osan puolesta. Se näkee talouskasvun ja ympäristönsuojelun yhteensopiviksi, ja haluaisi markkinoiden toimivan paremmin energiasektorilla. Käytännön energiapolitiikassaan Tanska kuitenkin toteuttaa sellaisia keinoja, joiden perusteella tulkitsen sen ymmärtävän markkinanormin sisällön keynesiläisestä näkökulmasta neoliberalismin sijaan. Tanskalle on silti tärkeää osoittaa, että se kuuluu kansainväliseen yhteisöön ja noudattaa sen sääntöjä. Viime kädessä Tanskan tavoitteena näyttäisikin olevan neoliberaali energiapolitiikka, kunhan uusiutuvalle energialle on ensin muodostunut toimivat markkinat. Erityisesti EU on Tanskalle tärkeä jo sen vuoksi, että sillä on kansainvälistä yhteisöä paremmat mahdollisuudet vahvistaa normeja.

Tutkimus osoittaa, että Tanska ei ole onnistunut yhdistämään tarkastelun kohteena olevien normien luomia käyttäytymisvaatimuksia. Tämä merkitsee, että ympäristönsuojelun ja etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi valtioiden identiteeteissä pitäisi tapahtua muutos niin, että ne näkisivät ympäristönsuojelunormin normien välisessä hierarkiassa vahvemmaksi kuin markkinanormin. Toisaalta valtiot voisivat alkaa ymmärtää markkinanormin luomat käyttäytymissäännöt keynesiläisen politiikan mukaisesti. Samanaikainen muutos useiden valtioiden kohdalla voisi tarkoittaa myös, että valtiot tukisivat siirtymää uusiutuvan energian käyttöön keynesiläisessä hengessä hetkellisesti, mutta tämä laajamittainen muutos mahdollistaisi myös neoliberaalin markkinanormin yhdistämisen ympäristönsuojelunormin käyttäytymismalleihin tulevaisuudessa.

Asiasanat: ympäristönsuojelu, markkina, normi, konstruktivismi, energia, Tanska