Survival and Postcolonialism in Timothy Findley's Not Wanted on the Voyage
ANTIKAINEN, RIIKKA (2013)
2013
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23721
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23721
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani postkolonialismia ja selviytymistä Timothy Findleyn romaanissa Not Wanted on the Voyage (1984). Kyseistä romaania on tutkittu verraten vähän, vaikka eri tutkijat ovat päätyneet mitä erilaisimpiin tulkintoihin sen merkityksistä. Itse käsittelen sitä kanadalaisena, postkolonialistisena romaanina, jonka tärkeimmäksi teemaksi nousee selviytyminen. Lähtökohta tälle tulkinnalle on Margaret Atwoodin kirja Survival, josta on mahdollista löytää paljon yhtymiskohtia Findleyn romaaniin ja jonka sidon postkolonialistiseen käsitykseen itsestä ja toisesta.
Keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat miksi selviytyä, miten selviytyä ja mitä tapahtuu selviytymisen jälkeen. Näiden kysymysten pohjalta pohdin tarinaa myös kolonialistisen ja postkolonialistisen ajan allegoriana. Keskityn tutkimuksessani ensin henkilöihin ja olosuhteisiin, jotka luovat uhreja ja pakottavat selviytymään, minkä jälkeen käsittelen yksittäisiä hahmoja erilaisina uhreina. Lopuksi pohdin selviytymistä ajan ja maailman, tai yhteiskunnan, kannalta pyrkien sitomaan Findleyn romaanin laajempaan, postkolonialistiseen viitekehykseen.
Margaret Atwoodin mukaan kanadalaisen kirjallisuuden keskeisin teema on selviytyminen, joka on ollut välttämätöntä maan luonnon haastavissa olosuhteissa. Tämän seurauksena kanadalainen kirjallisuus on täynnä uhreja ja pyrinkin pohtimaan erilaisia uhripositioita Findleyn tekstissä. Sidon nämä positiot postkoloniaalisiin käsitteisiin itse ja toinen, sillä jonkun näkeminen toisena, erilaisena omasta itsestä, mahdollistaa alistamisen ja sitä kautta uhri-aseman syntymisen. Tämä jako aiheuttaa myös binäärioppositioiden (binary opposition), kuten mies-nainen, elossa-kuollut, rakenteen, johon patriarkaalinen yhteiskunta perustuu.
Not Wanted on the Voyage korostaa solidaarisuuden ja monimuotoisuuden merkitystä selviytymisessä ja kritisoi sortoa, väkivaltaa ja toiseuden ylläpitämistä. Tärkein syy selvitä löytyy juuri yhteisöllisyydestä ja läheisistä huolehtimisesta. Muutoksen puolesta tulee taistella alistumisen sijaan, mutta on myös tärkeää muistaa ja oppia menneisyydestä. Tässä näemme yhteyden postkolonialistiseen maailmaan, jolle olisi tärkeää pyrkiä yhdistämään erilaisia ihmisiä ja ryhmiä saman tavoitteen alle. Tämä tavoite voisi olla se maailma, josta Findleyn romaanissa huhutaan: maailma, jossa kaikki saavat päättää omasta identiteetistään ja joka sallii ja iloitsee monimuotoisuudesta.
Asiasanat:postkolonialismi, kanadalainen kirjallisuus, Findley, selviytyminen, uhrit
Keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat miksi selviytyä, miten selviytyä ja mitä tapahtuu selviytymisen jälkeen. Näiden kysymysten pohjalta pohdin tarinaa myös kolonialistisen ja postkolonialistisen ajan allegoriana. Keskityn tutkimuksessani ensin henkilöihin ja olosuhteisiin, jotka luovat uhreja ja pakottavat selviytymään, minkä jälkeen käsittelen yksittäisiä hahmoja erilaisina uhreina. Lopuksi pohdin selviytymistä ajan ja maailman, tai yhteiskunnan, kannalta pyrkien sitomaan Findleyn romaanin laajempaan, postkolonialistiseen viitekehykseen.
Margaret Atwoodin mukaan kanadalaisen kirjallisuuden keskeisin teema on selviytyminen, joka on ollut välttämätöntä maan luonnon haastavissa olosuhteissa. Tämän seurauksena kanadalainen kirjallisuus on täynnä uhreja ja pyrinkin pohtimaan erilaisia uhripositioita Findleyn tekstissä. Sidon nämä positiot postkoloniaalisiin käsitteisiin itse ja toinen, sillä jonkun näkeminen toisena, erilaisena omasta itsestä, mahdollistaa alistamisen ja sitä kautta uhri-aseman syntymisen. Tämä jako aiheuttaa myös binäärioppositioiden (binary opposition), kuten mies-nainen, elossa-kuollut, rakenteen, johon patriarkaalinen yhteiskunta perustuu.
Not Wanted on the Voyage korostaa solidaarisuuden ja monimuotoisuuden merkitystä selviytymisessä ja kritisoi sortoa, väkivaltaa ja toiseuden ylläpitämistä. Tärkein syy selvitä löytyy juuri yhteisöllisyydestä ja läheisistä huolehtimisesta. Muutoksen puolesta tulee taistella alistumisen sijaan, mutta on myös tärkeää muistaa ja oppia menneisyydestä. Tässä näemme yhteyden postkolonialistiseen maailmaan, jolle olisi tärkeää pyrkiä yhdistämään erilaisia ihmisiä ja ryhmiä saman tavoitteen alle. Tämä tavoite voisi olla se maailma, josta Findleyn romaanissa huhutaan: maailma, jossa kaikki saavat päättää omasta identiteetistään ja joka sallii ja iloitsee monimuotoisuudesta.
Asiasanat:postkolonialismi, kanadalainen kirjallisuus, Findley, selviytyminen, uhrit