Voimaannuttava liikunnanopetus ja oppilaiden sisäinen motivaatio
MOBERG, JUKKA (2013)
MOBERG, JUKKA
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23715
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23715
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksia voimaannuttavan opetuksen jälkeen. Tavoitteena on selvittää oppilaiden voimaantumisen näkymistä sisäisen motivaation kokemuksina. Tutkimus ja opetus toteutettiin Tampereen Nekalan yhtenäiskoulun kuudennessa luokassa syksyllä 2012. Oppilaiden kiinnostuksia ja motivaatiota selvitettiin liikunnanopetuksen jälkeen tehdyllä kirjallisella lomakehaastattelulla (liite 2).
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu konstruktivistis-humanistiseen oppimiskäsitykseen ja voimaantumisteorian sekä sen pohjalta laaditun pedagogisen tuntisuunnittelulomakemallin että sisäisen motivaation teorioihin. Tutkielma on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkitaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksia. Voimaannuttava pedagoginen opetussuunnitelmamalli muodostettiin Siitosen 1999 voimaantumisteorian kategorioiden päämäärien, kontekstiuskomusten, kykyuskomusten ja emootioiden perusteella. Oletuksena tutkimuksessa on, että voimaannuttava opetus vaikuttaa positiivisesti oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksiin. Sisäinen motivaatio koostuu koetusta autonomiasta, pätevyydestä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, jonka keskeinen teoriapohja tulee Decin ja Ryanin tutkimusten ja muutamien muiden motivaation tutkijoiden kautta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että voimaannuttava opetus on hyvä tapa vaikuttaa oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksiin, etenkin pätevyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta. Liikunnan opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen voimaannutumisteorian pohjalta loi liikuntatunneille oppimisilmaston, jokailmeni oppilaissa positiivisina sisäisen motivaation kokemuksina opetusjakson aikana. Deci & Ryan (1985, 270; 2000, 236) painottavat myös tutkimuksessaan, että useat psykologit ja opettajat puhuvat stimuloivista oppimisympäristöistä, jotka ovat vapaita arvosanapaineista, eivätkä sisällä palkitsemismenetelmiä tai kontrolleja. Oppilaat motivoituvat niin sanotusti itsestään.Tutkimukseni vahvistaa oppilaiden motivoituvan sisäisesti, kun opettajat luovat infomatiivisia, turvallisia ja mahdollistavia konteksteja, joissa oppilaat voivat itse tutkia, löytää ja oppia. Useat tutkimukset ovat yhtyneet siihen, että itsestään motivoiva oppiminen on parempi kuin ulkoa motivoitu oppiminen.
Tutkimuksen tuloksissa ja pohdinnoissatodetaan, että opettajien toimintatavoilla ja menetelmillä liikunnanopetuksessa on hyvin suuri merkitys voimaannuttavan opetuksen onnistumiseen ja sisäisen motivaation kokemuksien ilmenemiseen oppilailla. Lisäksi opettajan persoonalla on merkitystä. Kaikkiin näihin edellä mainittuihin asioihin taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnassamme vallitseva arvomaailma ja muut yhteiskunnalliset tekijät.
Avainsanat: voimaantuminen, sisäinen motivaatio, autonomia, pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, oppilaat ja opettajat
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu konstruktivistis-humanistiseen oppimiskäsitykseen ja voimaantumisteorian sekä sen pohjalta laaditun pedagogisen tuntisuunnittelulomakemallin että sisäisen motivaation teorioihin. Tutkielma on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkitaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksia. Voimaannuttava pedagoginen opetussuunnitelmamalli muodostettiin Siitosen 1999 voimaantumisteorian kategorioiden päämäärien, kontekstiuskomusten, kykyuskomusten ja emootioiden perusteella. Oletuksena tutkimuksessa on, että voimaannuttava opetus vaikuttaa positiivisesti oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksiin. Sisäinen motivaatio koostuu koetusta autonomiasta, pätevyydestä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, jonka keskeinen teoriapohja tulee Decin ja Ryanin tutkimusten ja muutamien muiden motivaation tutkijoiden kautta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että voimaannuttava opetus on hyvä tapa vaikuttaa oppilaiden sisäisen motivaation kokemuksiin, etenkin pätevyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta. Liikunnan opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen voimaannutumisteorian pohjalta loi liikuntatunneille oppimisilmaston, jokailmeni oppilaissa positiivisina sisäisen motivaation kokemuksina opetusjakson aikana. Deci & Ryan (1985, 270; 2000, 236) painottavat myös tutkimuksessaan, että useat psykologit ja opettajat puhuvat stimuloivista oppimisympäristöistä, jotka ovat vapaita arvosanapaineista, eivätkä sisällä palkitsemismenetelmiä tai kontrolleja. Oppilaat motivoituvat niin sanotusti itsestään.Tutkimukseni vahvistaa oppilaiden motivoituvan sisäisesti, kun opettajat luovat infomatiivisia, turvallisia ja mahdollistavia konteksteja, joissa oppilaat voivat itse tutkia, löytää ja oppia. Useat tutkimukset ovat yhtyneet siihen, että itsestään motivoiva oppiminen on parempi kuin ulkoa motivoitu oppiminen.
Tutkimuksen tuloksissa ja pohdinnoissatodetaan, että opettajien toimintatavoilla ja menetelmillä liikunnanopetuksessa on hyvin suuri merkitys voimaannuttavan opetuksen onnistumiseen ja sisäisen motivaation kokemuksien ilmenemiseen oppilailla. Lisäksi opettajan persoonalla on merkitystä. Kaikkiin näihin edellä mainittuihin asioihin taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnassamme vallitseva arvomaailma ja muut yhteiskunnalliset tekijät.
Avainsanat: voimaantuminen, sisäinen motivaatio, autonomia, pätevyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, oppilaat ja opettajat