Hyvästä parempi. Tiimien kokemus vastaanottotyön kehittämisestä.Case: Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, perusterveydenhuolto.

Abstract

Tutkielman aiheena ovat perusterveydenhuollon lääkärinvastaanottojen tiimitoiminnan kehittämistyö ja sen aikaansaamat muutokset entiseen toimintamalliin verrattuna tiimien henkilökunnan kokemina. Tiimit toteuttavat vastaanottojen kehittämistyötä itsenäisesti mutta saavat siihen organisaation ja konsultin tuen meneillään olevan hyvästä parempi – hankkeen myötä. Organisaatio tavoittelee tällä kehittämistyöllä asiakastyytyväisyyden paranemista, hoidon vaikuttavuuden kasvua, henkilöstön työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen paranemista, työurien pidentymistä sekä kustannustehokkuutta. Lisäksi tarkoituksena on luoda organisaatioon kannustava palkkausjärjestelmä ja käyttöön keskustelualustaksi sisäinen sosiaalinen media.

Tiimit ovat kaksi henkilökunnan itsensä valitsemaa Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän perusterveydenhuollon maakuntien terveysaseman tiimiä, joista tässä tutkimuksessa käytetään nimiä kokeilutiimit A ja B. Tiimit ovat henkilökuntamitoitukseltaan samankokoiset mutta väestössä on noin tuhannen vakituisen asukkaan ero. Toimintamallit tiimeissä ovat vakiintuneet vuosien saatossa. Tiimien kiireisessä työssä työn kehittämiseen ei ole ehditty keskittyä vaan on ratkaistu yksittäisiä ongelmia tarpeen mukaan. Meneillään olevan hyvästä parempi hankkeen aikana on tarkoitus paneutua tiimien vastaanottotyön prosessin kehittämiseen tiimin omana toimintana.

Tutkimus toteutettiin teemoitettuna focus group -ryhmähaastatteluna noin 11 kuukautta sen jälkeen, kun tiimit aloittivat kehittämistyönsä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroinnin jälkeen tutkija analysoi tekstin sisällönanalyysinä. Tutkijan lähestymistapa tuloksiin on abduktiivinen. Sen mukaisesti kunkin tutkimuskysymyksen kohdalla esitetään teoreettista näkökulmaa kysymykseen ja lainauksia haastateltavien lausumista. Tutkimustulokset esitetään kunkin tutkimuskysymyksen lopussa.

Keskeisimmät muutokset entiseen toimintamalliin verrattuna olivat lisääntyneet tiimikokoukset, jotka laajennettiin moniammatillisiksi ja säännöllisiksi viikoittain toistuviksi. Tiimin jäseneksi liittyi myös terveydenhoitaja lääkäreiden, sairaanhoitajan ja terveyskeskusavustajan lisäksi. Haastateltavat totesivat yhteisten säännöllisten kokousten olevan se ydinmenetelmä ja edellytys, jolla jokainen yksikkö voi vaikuttaa oman toimintansa kehittämiseen. Toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen asiakasta paremmin palvelevaksi luo yhteishenkeä ja työnilon kokemuksia. Tärkeäksi keinoksi kehittämisessä havaittiin vertaistuki, josta erityisen hyväksi keinoksi todettiin toisten tiimien kehittämisideoiden edelleen kehittäminen omaan toimintaan sopivaksi.

Yhteistyön lisääntymisen seurauksena sovittiin erilaisista työnjaon muutoksista, joiden avulla saatiin asiakasprosessiin vaikuttavia parannuksia niin, että asiakkaan ohjaamiseen on enemmän aikaa kuin aiemmin. Samalla työ lääkärinvastaanottojen toimistossa jonkin verran rauhoittui ja yhteistyön keinot selkiytyivät. Tähän vaikutti asiakkaan ohjaamiseksi paranneltu jatkohoidon ohjauslomake. Lisäksi kehitettiin kaksi uutta lomaketta, toinen tutkimuslomakkeeksi ja toinen asiakkaan ohjaamiseksi määrätyn tutkimuksen jatkohoidossa.

Kehittämiseen liittyvän päätöksenteon ei todettu muuttuneen entisestä itsenäisemmäksi, koska ilmeni epäselvyyttä siitä, mitä itsenäisyys kehittämisessä tarkoitti. Samoin kokemus tiimien johtamisesta oli ennallaan. Vaikka tiimeissä on tiiminvetäjä, koettiin johtamisen olevan tasavertaista ja asian mukaan johtamista. Kokemus työnilosta kohdistui työkavereihin, yhteistyöhön ja tiloihin. Muutosta tässä oli entiseen verrattuna vain siinä, että toinen tiimi oli kehittämistyön aikana saanut uudet avarat ja toimivat työtilat. Kannustavaa palkkausta ei ehditty hankkeen aikana saada valmiiksi. Tiimien arviot kannustavaa palkkausta kohtaan, josta tutkimuksessa käytetään nimeä tulospalkka, olivat ehkä negatiivisemmat kuin tulospalkkaa odottavat. Arveltiin, että raha alkaa ohjailla työtä. Pohdintaa aiheutti myös se, miten voidaan työtahtia enää kiristää nykyisestä, jotta tulospalkka saataisiin.

Kehittämistyö jatkuu ja laajenee tämän tutkimuksen jälkeen kaikkia lääkärinvastaanottojen tiimejä koskevaksi. Näin ollen vasta myöhemmin saadaan kokonaiskäsitys siitä, miten organisaation asettamat tavoitteet toteutuivat. Näistä osa on hyvin pitkän ajan tavoitteita kuten esimerkiksi työurien pidentyminen. Kokeilutiimien kehitystyön tulokset ovat tärkeä pohja ja vertaistuki sille, mistä muut lääkärinvastaanoton tiimit voivat aloittaa ja kehittää niitä edelleen. Kehittämisessä kannattaa hyödyntää organisaatiossa meneillään olevia muita toisiaan tukevia hankkeita. Vuosien päästä olisi hyödyllistä tutkia kehittämistyön eteneminen uudelleen. Tämä tutkimus ja hankeraportti voisivat toimia hyvänä lähtökohtana. Silloin ehkä on jo kokemusta myös tulospalkkauksesta.

Asiasanat: tiimityö, kehittäminen, perusterveydenhuolto