Zu Höflichkeitsformeln im Deutschen unter besonderer Berücksichtigung von danke und bitte und zu ihren Entsprechungen im Finnischen
MATTILA, ESSI (2013)
2013
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23692
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23692
Tiivistelmä
Kohteliaisuuden oletetaan olevan normaali osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Se on niinkin normaali osa kanssakäymistämme, että emme edes kovin usein kiinnitä siihen huomiota. Oletamme keskustelukumppaniemme olevan meitä kohtaan kohteliaita ja niin kauan, kuin molemmat keskustelukumppanit toimivat keskustelun hiljaisten sääntöjen mukaan, ts. olemalla kohteliaita, emme kiinnitä siihen sen suurempaa huomiota. Huomio toisen toimintaan kiinnittyy vasta sitten, kun toinen käyttäytyy jollain tavalla epäkohteliaasti tai liioittelee kohteliaisuuttaan. (Vrt. House 2005, 13–14.)
Kohteliaisuus käsitetään yleisesti käyttäytymisen kautta, mutta oheisessa Pro gradu – tutkielmassa jätän tämän aspektin tutkimukseni ulkopuolelle ja keskityn käsittelemään verbaalista kohteliaisuutta. Tarkemmin sanottuna käsittelen työssäni saksankielisten kiitosta ilmaisevien danke- ja bitte-sanojen ilmenemistä keskusteluissa ja kaunokirjallisissa teksteissä.
Analyysini koostuu kahdesta eri osasta, joista ensimmäisessä analysoin kaksikielisestä FinDe-korpuksesta saamiani tuloksia. FinDe-korpuksesta saamani materiaali koostuu suomen- ja saksankielisistä kaunokirjallisista teksteistä. Tästä materiaalista tutkin, missä yhteyksissä kyseisiä kiitos-sanoja käytetään ja miten ne on käännetty suomen kielelle. Minua kiinnostaa myös se, mitä eroja nämä tulokset mahdollisesti paljastavat saksalaisesta ja suomalaisesta kohteliaisuudesta.
Analyysini toisessa osassa jatkan aihetta tutkimalla sitä, miten suomalaiset käyttävät näitä kiitos-sanoja puhuessaan saksaa. Materiaalina minulla on tässä osassa 31 transkriboitua saksalaisten ja suomalaisten välistä yrityspuhelinkeskustelua. Pohjaan analyysini sille olettamukselle, että monessa tilanteessa esimerkiksi saksankieliselle bitte-sanalle ei löydy suomen kielestä suoraa vastinetta, mikä käy myös ilmi analyysini ensimmäisestä osasta. Täten minua kiinnostaa tietää, miten ja millaisissa tilanteissa suomalaiset danke- ja bitte-sanoja käyttävät.
Tutkielmani teoria-osassa käsittelen useampaa kohteliaisuuden teoriaa, joista analyysiäni ajatellen tärkeimpänä pidän Brown & Levinsonin kohteliaisuusteoriaa. Heidän teoriansa käsittelee lyhykäisyydessään kasvoja ja kasvojen menettämistä sekä eri strategioita, kuinka voidaan estää kasvojen menettäminen. Heidän teoriansa keskeinen tekijä onkin sosiologi Erving Goffmanilta peräisin oleva face-käsite. Tätä teoriaa mukaillen yritän myös tutkia, löytyykö puhelinkeskusteluista sellaisia tilanteita, joissa näiden kiitos-sanojen käyttäminen voisi johtaa kasvojen menettämiseen.
Asiasanat: Kohteliaisuus, Höflichkeit, Face, Routine, Routineformel, Brown & Levinson
Kohteliaisuus käsitetään yleisesti käyttäytymisen kautta, mutta oheisessa Pro gradu – tutkielmassa jätän tämän aspektin tutkimukseni ulkopuolelle ja keskityn käsittelemään verbaalista kohteliaisuutta. Tarkemmin sanottuna käsittelen työssäni saksankielisten kiitosta ilmaisevien danke- ja bitte-sanojen ilmenemistä keskusteluissa ja kaunokirjallisissa teksteissä.
Analyysini koostuu kahdesta eri osasta, joista ensimmäisessä analysoin kaksikielisestä FinDe-korpuksesta saamiani tuloksia. FinDe-korpuksesta saamani materiaali koostuu suomen- ja saksankielisistä kaunokirjallisista teksteistä. Tästä materiaalista tutkin, missä yhteyksissä kyseisiä kiitos-sanoja käytetään ja miten ne on käännetty suomen kielelle. Minua kiinnostaa myös se, mitä eroja nämä tulokset mahdollisesti paljastavat saksalaisesta ja suomalaisesta kohteliaisuudesta.
Analyysini toisessa osassa jatkan aihetta tutkimalla sitä, miten suomalaiset käyttävät näitä kiitos-sanoja puhuessaan saksaa. Materiaalina minulla on tässä osassa 31 transkriboitua saksalaisten ja suomalaisten välistä yrityspuhelinkeskustelua. Pohjaan analyysini sille olettamukselle, että monessa tilanteessa esimerkiksi saksankieliselle bitte-sanalle ei löydy suomen kielestä suoraa vastinetta, mikä käy myös ilmi analyysini ensimmäisestä osasta. Täten minua kiinnostaa tietää, miten ja millaisissa tilanteissa suomalaiset danke- ja bitte-sanoja käyttävät.
Tutkielmani teoria-osassa käsittelen useampaa kohteliaisuuden teoriaa, joista analyysiäni ajatellen tärkeimpänä pidän Brown & Levinsonin kohteliaisuusteoriaa. Heidän teoriansa käsittelee lyhykäisyydessään kasvoja ja kasvojen menettämistä sekä eri strategioita, kuinka voidaan estää kasvojen menettäminen. Heidän teoriansa keskeinen tekijä onkin sosiologi Erving Goffmanilta peräisin oleva face-käsite. Tätä teoriaa mukaillen yritän myös tutkia, löytyykö puhelinkeskusteluista sellaisia tilanteita, joissa näiden kiitos-sanojen käyttäminen voisi johtaa kasvojen menettämiseen.
Asiasanat: Kohteliaisuus, Höflichkeit, Face, Routine, Routineformel, Brown & Levinson