Hristianskie motivy v romane Eleny Tsezovoj "Vremja zenstsin" = Kristilliset motiivit Elena Tsezovan romaanissa "Vremja zhenshchin"
KOMINA, VALERIA (2013)
2013
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23689
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23689
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen kristillisiä motiiveja Elena Tsezovan romaanissa "Vremja zenstsin". Tarkastelen teosta, joka edustaa venäläistä nykykirjallisuutta ja nimenomaan naiskirjailijoiden proosaa. Haluan tutkielmassani tuoda esiin keinot ja tavat, joiden avulla Elena Tsezova luo romaanissaan uuden naisellisuuden.
Johdantokappaleen jälkeen tutustun Elena Tsezovan kirjailijauraan ja hänen asemaansa venäläisessä nykykirjallisuudessa. Käsittelen myös romaanin "Vremja zenstsin", kerron lyhyesti teoksen sisällön ja kuvailen päähenkilöt. Samalla pyrin selvittämään, minkälaisen vastaanoton romaani sai venäläisessä yhteiskunnassa ja kirjallisuuskritiikissä.Kolmannessa luvussa perehdyn työni teoreettiseen viitekehykseen. Ensisijaisesti tarkastelen motiivin käsitettä. Kristillisyys on yksi tärkeimmistä venäläisen kirjallisuuden komponenteista. Tämän myötä on oleellista tutkia kristillisyyden ja venäläisen kirjallisuuden suhdetta. Romaanin päähenkilöinä on viisi naista. Elena Tsezova korostaa jo romaaninsa nimellä "Vremja zenstsin" (suoraan käännettynä "Naisten aika") omaa kuulumistaan naiskirjailijoiden joukkoon. Kirjailija leikittelee teoksessaan perinteisellä kristillisellä naisen roolilla ja muuntaa naishahmojen perinteisyyttä uusilla piirteillä. Täten pidän tarpeellisena perehtyä gender-käsitteeseen ja naisten proosaan nykykirjallisuuden ilmiönä. Romaanissa "Vremja zenstsin" etusijalle asettuu äidin rooli lapsen kasvatuksessa. Äitiys on tärkeä teema venäläisessä kulttuurissa. Kristillisestä näkökulmasta äiti voi olla biologinen ja hengellinen (kummitäti=äiti). Naisten proosa muokkaa omalla tavallaan äitiyttä ja siihen liittyvää diskurssia. Elena Tsezovan romaanissa pienellä tytöllä on biologinen ja kolme hengellistä äitiä. Siksi tutkin teoreettisessa osassa myös tätä kysymystä. Viimeisenä teoreettisen viitekehykseni aiheena on naisellisuuden konsepti venäläisessä kulttuurissa. Tämä konsepti pohjautuu filosofiseen ajatukseen Sofia Jumalan Viisaudesta, jolla on kolme ilmestymistapaa: 1. Maaemo, 2. Äiti-Venäjä ja 3. Jumalanäiti. Tutkielmani analyyosiossa perehdyn tarkemmin tutkimuksen kohteena olevaan romaanin ja siinä esiintyviin kristillisiin motiiveihin. Tarkastelen teoksen päähenkilöitä ja sitä miten heidän hahmonsa, ja tämän myötä uusi naisellisuus luodaan. Elena Tsezova noudattaa naisten proosan asettamia vaatimuksia, mutta kuitenkin samalla tuo romaaniinsa uusia tuulia ja ajatuksia. Kirjailija ei tyydy perinteiseen kristilliseen naishahmoon, vaan luo monimutkaisen ja monitahoisen naisellisuuden, joka kuvailee hyvin nykyvenäläisen naiskirjallisuuden piirteitä.
Avainsanat: kristillisyys, motiivi, gender, naisten proosa
Johdantokappaleen jälkeen tutustun Elena Tsezovan kirjailijauraan ja hänen asemaansa venäläisessä nykykirjallisuudessa. Käsittelen myös romaanin "Vremja zenstsin", kerron lyhyesti teoksen sisällön ja kuvailen päähenkilöt. Samalla pyrin selvittämään, minkälaisen vastaanoton romaani sai venäläisessä yhteiskunnassa ja kirjallisuuskritiikissä.Kolmannessa luvussa perehdyn työni teoreettiseen viitekehykseen. Ensisijaisesti tarkastelen motiivin käsitettä. Kristillisyys on yksi tärkeimmistä venäläisen kirjallisuuden komponenteista. Tämän myötä on oleellista tutkia kristillisyyden ja venäläisen kirjallisuuden suhdetta. Romaanin päähenkilöinä on viisi naista. Elena Tsezova korostaa jo romaaninsa nimellä "Vremja zenstsin" (suoraan käännettynä "Naisten aika") omaa kuulumistaan naiskirjailijoiden joukkoon. Kirjailija leikittelee teoksessaan perinteisellä kristillisellä naisen roolilla ja muuntaa naishahmojen perinteisyyttä uusilla piirteillä. Täten pidän tarpeellisena perehtyä gender-käsitteeseen ja naisten proosaan nykykirjallisuuden ilmiönä. Romaanissa "Vremja zenstsin" etusijalle asettuu äidin rooli lapsen kasvatuksessa. Äitiys on tärkeä teema venäläisessä kulttuurissa. Kristillisestä näkökulmasta äiti voi olla biologinen ja hengellinen (kummitäti=äiti). Naisten proosa muokkaa omalla tavallaan äitiyttä ja siihen liittyvää diskurssia. Elena Tsezovan romaanissa pienellä tytöllä on biologinen ja kolme hengellistä äitiä. Siksi tutkin teoreettisessa osassa myös tätä kysymystä. Viimeisenä teoreettisen viitekehykseni aiheena on naisellisuuden konsepti venäläisessä kulttuurissa. Tämä konsepti pohjautuu filosofiseen ajatukseen Sofia Jumalan Viisaudesta, jolla on kolme ilmestymistapaa: 1. Maaemo, 2. Äiti-Venäjä ja 3. Jumalanäiti. Tutkielmani analyyosiossa perehdyn tarkemmin tutkimuksen kohteena olevaan romaanin ja siinä esiintyviin kristillisiin motiiveihin. Tarkastelen teoksen päähenkilöitä ja sitä miten heidän hahmonsa, ja tämän myötä uusi naisellisuus luodaan. Elena Tsezova noudattaa naisten proosan asettamia vaatimuksia, mutta kuitenkin samalla tuo romaaniinsa uusia tuulia ja ajatuksia. Kirjailija ei tyydy perinteiseen kristilliseen naishahmoon, vaan luo monimutkaisen ja monitahoisen naisellisuuden, joka kuvailee hyvin nykyvenäläisen naiskirjallisuuden piirteitä.
Avainsanat: kristillisyys, motiivi, gender, naisten proosa